52 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus edistää suomalaisen kirjallisuuden tuntemusta ulkomailla sekä suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä. Keskuksen sivuilla on tietoa kääntäjille tarkoitetusta tuesta sekä tietokanta, josta voi etsiä suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muihin kieliin.
Visa mera
Digikirjastoon on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Aineisto on suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on lähes 6 500 suomalaista pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta. Tietoihin sisältyvät perhetiedot, tiedot henkilön koulutuksesta ja urasta, teoksista ja tuotannosta sekä julkisista muotokuvista ja muistomerkeistä. Myös lähdekirjallisuutta on koottu elämäkertatietojen päätteeksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen kansansävelmien elektroninen tietovaranto sisältää n. 9000 kansansävelmää, jotka ovat peräisin teoksesta: Suomen kansan sävelmiä. Tietokannasta voi hakea mm. sanojen, paikkakuntien, läänien, musiikillisten piirteiden tai kerääjien mukaan. Haun tuloksena saadaan sävelmien nuotit ja muut tiedot. Sävelmiä voidaan myös kuunnella.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen kansan vanhat runot -tietokannasta voi hakea Suomen alueelta kerättyä kansanrunoutta. Runoja voi etsiä paikkakunnittain ja pitäjittäin, kerääjän mukaan, keruuajan mukaan tai esimerkiksi runossa esiintyvien sanojen avulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sirkka Paikkalan vuonna 2004 ilmestyneessä väitöskirjassa kerrotaan seikkaperäisesti, miten moderni sukunimikäsitys ja yhtäläinen nimikäytäntö kehittyivät ja ketkä niitä olivat kehittämässä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n julkaisema Suomen keskiajan ja 1500-luvun käsikirjoitusten digitaalinen kirjasto sisältää tekstejä hallinnon, juridiikan, liturgian, historian ja teologian aloilta. Palvelussa voi selata käsikirjoituksia korkealaatuisina kuvina sekä tutustua käsikirjoituksiin ja niiden historiaan kuvailutietojen avulla.
Visa mera
Verkkojulkaisu sisältää tiedot kaikista Suomen luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista henkilöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
Biografiasampo tarjoaa mahdollisuuden tutkia suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja eri näkökulmista, henkilön, paikan ja henkilön verkostojen suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Muun tutkimusaineiston lisäksi käytettävissä on ollut yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Löytöpaikkansa mukaan nimetty Codex Aitolahti on 1640-luvulla laadittu suomenkielinen käännös ns. kuningas Kristofferin laista vuodelta 1442. Maanlaki koostuu 14 kaaresta, joita ovat mm. Kuninkaankaari, Naimiskaari, Perintökaari, Maakaari, Kauppakaari ja Rauhavalan kaari. Suomenkielisen lakikirjan lisäksi koodeksi sisältää ruotsinkielisiä kirjeitä, määräyksiä ja ohjeita.
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aappo Kähönen käsittelee kirjassaan mm. Neuvostoliiton ja Suomen välisten suhteiden lähtökohtia ja muutosta sekä Neuvostoliiton ulkopoliittisia tavoitteita. Kirja pohjautuu aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten Neuvostoliittoa on muisteltu eri aikoina ja millaisena se on näyttäytynyt erilaisissa kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa? Kirja käsittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä muistoja, käsityksiä ja mielikuvia. Teoksen kirjoittajat ovat historian, kirjallisuuden, venäjän kielen ja kulttuurin sekä taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kari Tarkiaisen historiateos käsittelee ajanjaksoa, joka alkaa vuodesta 1478, jolloin Novgorodin valtio joutui Moskovan valtaan, ja päättyy Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tapio Nykänen tarkastelee kirjassaan muun muassa sitä, millaisia identifikaatioita 2020-luvun lappilaisessa Lapissa esiintyy ja mikä niiden suhde on Lappiin ympäristönä.
Webbplatsens språk:
Visa mera