Lehtimies, pakinoitsija ja kirjailija Simo Puupposen eli Aapelin elämänvaiheista kertova sivusto. Kirjailijan tuotanto on esitelty laajasti ja perusteellisesti, mukana on myös useita teksti- ja ääninäytteitä.
Webbplatsens språk: 
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3

Visa mera
Pohjois-Savon kaunokirjallisuustietokanta, joka esittelee alueen kirjailijoiden tuotantoa ja elämänvaiheita. Mukana on myös kuvamateriaalia ja teksitinäytteitä sekä kirjallisessa että kuunneltavassa muodossa.
Webbplatsens språk: 
http://tuhannettunteet.kuopio.fi

Visa mera
Helsingin Science Fiction Seura ry.:n lehti verkossa. Uusin numero, blogi sekä arkisto.
Webbplatsens språk: 
http://www.tahtivaeltaja.com

Visa mera
Simenonin koko Maigret-tuotanto, 75 romaania ja 25 novellia sekä käännökset eri kielille, myös suomenkieliset versiot, romaaninen pohjalta tehdyt elokuvat ja tv-sarjat, Simenonin lyhyt elämäkerta.
Webbplatsens språk: 
http://www.trussel.com/f_maig.htm

Visa mera
Jussi Hyvärinen tarkastelee väitöskirjassaan musiikin merkitystä sekä sanan ja musiikin keskinäistä suhdetta Osip Mandelštamin lyriikassa.
Webbplatsens språk: 
http://www.poesia.fi/sana-palaa-musiikkiin/

Visa mera
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2989-5

Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3246-8

Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk: 
https://kynallakyntajat.finlit.fi/

Visa mera
Immo Pekkarisen julkaisemalla sivustolla voi lukea analyyseja muun muassa Arto Mellerin, Pentti Saarikosken, Anne Hännisen ja Kalevi Rahikaisen runoudesta.
Webbplatsens språk: 
http://www.elisanet.fi/immo.pekkarinen/index.html

Visa mera
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Webbplatsens språk: 
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/kirjallisuuden-ja-kulttuurihistorian-arkistoaineistot/tekstiaineist...

Visa mera
Kuka oli Homeros vai oliko kukaan? British museumin blogissa käsitellään antiikin kirjallisuuden alkuvaihetta, dokumentaatiota sekä historiallisia ja nykynäkemyksiä siitä, kuka on kirjoittanut eepokset Iliaan ja Odysseian.
Webbplatsens språk: 
https://blog.britishmuseum.org/who-was-homer/

Visa mera
Verkko-oppaissa esitellään tiedonlähteitä, annetaan vinkkejä tiedonhankintaan ja kerrotaan SKS:n kirjaston aineistoista ja palveluista. Oppaiden aiheina ovat tiedonhaun perusteet, folkloristiikka, kirjallisuudentutkimus sekä kotimainen kaunokirjallisuus. Osa oppaiden tiedonlähteistä on kaikille avoimia, osa käytettävissä SKS:n asiakasverkossa.
Webbplatsens språk: 
https://finlit.libguides.com/etusivu

Visa mera
Maailmankirjoissa käsitellään käännöskirjoja, arvioidaan, julkaistaan otteita ja vinkataan tutkimukseen. Kirjoittajat ovat kriitikoita, tutkijoita ja kirjallisuuden opiskelijoita.
Webbplatsens språk: 
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/

Visa mera
Amerikkalaisen yliopiston tutkimusarkisto on omistettu ranskalaiselle kirjailijalle Marcel Proustille (1871-1922). Arkiston loi professori Philip Kolb, Proustin kirjeenvaihdon toimittaja. Linkkejä on suoraan hakulomakkeeseen, arkiston esittelyyn, Proustin ja Kolbin elämäkertatietoihin, Proust-tutkimuksen lähdeluetteloon sekä muihin Proustin aikaa ja Ranskan kirjallisuutta koskeviin verkkosivuihin Euroopassa ja Amerikassa. Sivu luettavissa myös ranskaksi.
Webbplatsens språk: 
https://www.library.illinois.edu/rbx/kolbproust/

Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk: 
http://aino.finlit.fi/omeka/

Visa mera
Lastenkirjainstituutin tietokannasta voi hakea alan suomalaisten kirjallisuuspalkintojen saajia, kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännöksiä sekä teosten ja tekijöiden merkkipäiviä. Merkkipäiväluettelossa on myös ulkomaisia kirjailijoita ja kuvittajia.
Webbplatsens språk: 
https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tiet...

Visa mera
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain sisältää tieteellisiä artikkeleita, tutkimus- ja kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Lehti on vapaasti luettavissa Journal.fi-palvelussa.
Webbplatsens språk: 
https://journal.fi/avain

Visa mera
Sivuilla kerrotaan vuonna 1927 perustetun Kirjallisuudentutkijain Seuran toiminnasta ja historiasta. Seuran julkaisu on kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, jossa ilmestyy tieteellisten artikkeleiden lisäksi esseitä, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluja.
Webbplatsens språk: 
https://www.kirjallisuudentutkimus.fi/

Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.267/

Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk: 
http://kalevala.finlit.fi/

Visa mera
Discovering Literature kertoo Birtish Libraryn kokoelmissa olevista kirjoista kuvaten samalla aikaa, jolloin teokset ovat syntyneet. Digitoitujen aarteiden lisäksi tarjolla on artikkeleita, dokumentteja ja opettajien muistiinpanoja.
Webbplatsens språk: 
https://www.bl.uk/discovering-literature

Visa mera
Suomen dekkariseura ry on salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden harrastajien yhdistys. Yhdistyksen kotisivulla on luettavissa myös Ruumiinkulttuuri-lehden sisällysluettelot ja joitakin artikkeleita
Webbplatsens språk: 
https://dekkariseura.fi/

Visa mera
Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. (Lisensiaatintyö, 1995),
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:951-45-8662-X

Visa mera
Lieven Ameelin tutkimus suomenkielisen kaunokirjallisuuden Helsinki-kuvauksista. Aineisto koostuu yli kuudestakymmenestä romaanista, novellikokoelmasta ja yksittäisestä novellista.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8862-9

Visa mera
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9283-9

Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Webbplatsens språk: 
http://www.maammekirja.fi/index.php

Visa mera

Sidor