Niina Naarmisen tutkimus käsittelee yhteisöllisen kulttuurin ja huumorin merkitystä deindustrialisaation kokeneessa tehdasyhteisössä. Tikkakosken metalli- ja asetehdas toimi vuosina 1893-1991.

Opas antaa vinkkejä muistitietohaastattelun tekemiseen esimerkiksi perhehistorian tallentajille ja sukutukijoille. Siitä on apua myös historiikin, opinnäytteen tai muun tutkimuksen tekijöille. Oppaassa käydään läpi haastattelun eri vaiheet suunnittelusta sen toteuttamiseen.

Annika Tammela on selvittänyt tutkimuksessaan, miten ikääntyneet suhtautuvat lauluihin, joita he ovat kuulleet ja laulaneet kansakouluvuosinaan. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt kävivät kansakoulua vuosien 1945-1959 välisenä aikana.

Kirjassa esitellään muistitietotutkimuksen kehitystä sekä käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja aineistotyyppejä, joiden avulla muistitietoa tutkitaan ja tuotetaan.

Anni Reuter on tutkinut karkotettujen inkerinsuomalaisten kokemuksia Neuvostoliiton sisäisistä pakkosiirroista, hajaannuksesta ja hiljaisesta vastarinnasta. Tutkimusaineistona on käytetty 170 karkotuspaikoissa ja Inkerissä kirjoitettua kirjettä vuosilta 1930–1938, muuta aikalaisaineistoa sekä myöhemmin tehtyjä muistitietohaastatteluja.

Johan Knut Harju oli perinteenkerääjä, joka tallensi erityisesti yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden ihmisten elämää ja perinnettä. Sivustolla voi tutustua SKS:n arkistoon tallennettuun aineistoon. Kokoelma sisältää muun muassa omakohtaisia kuvauksia asunnottomuuden kokemisesta ja korvikealkoholista, paikallistarinoita Helsingistä, yömajahaastatteluita, vankila- ja huoltolaperinnettä, lapsuuden, nuoruuden ja sota-ajan muistelua sekä aiheita kuvittavia piirroksia.