Sivusto kertoo Napoleon Bonabarten (Napoleon I) ja Napoleon III elämästä ja heidän hallitsemansa valtakunnan vaiheista kuvin ja tekstidokumentein. Tarjoaa myös aikajanoja, keisarillisen sukupuun, valikoimat aiheeseen liittyvistä kirjoista ja taideteoksista ja selostukset keisarikunnan symboleista. Lapsille on oma osio.
Webbplatsens språk: 
http://www.napoleon.org

Visa mera
Selkeää ja perusteellista tietoa Charles Dickensin elämästä ja tuotannosta, linkkejä myös muille Dickens-sivuille ja mahdollisuus esittää kirjailijaa koskevia kysymyksiä.
Webbplatsens språk: 
http://charlesdickenspage.com/index.html

Visa mera
Amerikalaisen Hegel Society:n kotisivu, jolla esitellään yhdistyksen toimintaa. Sivuilta löytyy monipuolinen linkkihakemisto Hegelin teoksiin ja Hegel-tutkimukseen.
Webbplatsens språk: 
http://www.hegel.org

Visa mera
Lina Rislachin päiväkirjat -sivustossa on julkaistu Lina Rislachin päiväkirjojen teksti vuosilta 1852-1853 kokonaisuudessaan. Lisäksi sivustossa kerrotaan nuorena kuolleen Lina Rislachin taustasta ja hänen elämästään.
Webbplatsens språk: 
http://digi.kirjastot.fi/collections/show/217

Visa mera
Vuonna 2006 Etelä-Karjalan taidemuseossa oli esillä Ilja Repinin taidetta esittelevä näyttely. Verkkoaineisto sisältää taiteilijan elämäkertatietoja, Repin ja Suomi -artikkelin, Penaty-huvilaa esittelevän osion sekä Repinin taidetta käsitteleviä seminaarivideoita.
Webbplatsens språk: 
http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/kesa2006/repin/repin/index.htm

Visa mera
Napoleon Series sivustolla löytyy tutkimusta ja tietoa Napoleonista.
Webbplatsens språk: 
http://www.napoleon-series.org

Visa mera
Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa vuosina 1837-1843 Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Karttojen digitaaliset kopiot ovat osa Kansalliskirjasto Pelasta kirja -kokoelmaa, ja ne vapaasti käytettävissä.
Webbplatsens språk: 
https://www.doria.fi/handle/10024/58895

Visa mera
Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin juhlavuoden verkkonäyttelyssä voi tutustua merkkihenkilöiden elämäntyöhön. Näyttelyn keskeinen sisältö on Unon ja Wolmarin välinen kuviteltu keskustelu. Näyttelystä on myös kuunneltava versio.
Webbplatsens språk: 
http://unojawolmar200.jyu.fi/10_kevat.htm

Visa mera
Helsinkiläisiä porrashuoneita -sivusto esittelee Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan ja Katajanokan asuinkerrostalojen porrastiloja. Perustietojen, kuten käyttöönottovuoden ja suunnittelijan lisäksi löytyy rakenteisiin, sisustukseen ja säilyneisyyteen liittyviä tietoja.
Webbplatsens språk: 
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/porrashuoneita/index.htm

Visa mera
Daguerreotypia on varhainen valokuvausmenetelmä, joka sai nimensä Louis-Jacques-Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-hanke kerää, säilyttää ja jakaa tietoa eurooppalaisista daguerrotyypeistä. Mukana on myös Suomen valokuvataiteen museo.
Webbplatsens språk: 
http://www.daguerreobase.org/

Visa mera
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Webbplatsens språk: 
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info/1030/0

Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3246-8

Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1427/

Visa mera
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi on tutkinut, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin Lapissa 1800-luvulta nykypäivään.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3715-8

Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk: 
https://kynallakyntajat.finlit.fi/

Visa mera
Kansallisarkiston näyttely esittelee, millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden eurooppalaisten maiden silmin Suomen itsenäistymistä edeltävinä vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina.
Webbplatsens språk: 
https://www.arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/n%C3%A4yttelyt-2/pro-finlandia-julisten%C3%A4yttelyt

Visa mera
Kirja kertoo koloratuurisopraano Alma Fohströmistä, joka oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimpia oopperalaulajattaria. Fohström esiintyi Euroopan lisäksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen primadonna, joka lauloi New Yorkin Metropolitanissa.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0827-2

Visa mera
Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle. Näyttely on tarkoitettu erityisesti koulujen käyttöön.
Webbplatsens språk: 
https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Alla-armahan-lakimme-valtiopaivat-1863-1864/Sivut/defau...

Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Webbplatsens språk: 
https://ateneum.fi/nayttelyt/maailmalta-loysin-itseni/

Visa mera
Yle Areenassa voi kuunnella Marcel Proustin kirjoittaman romaanisarjan äänikirjana. Lukija on Erja Manto. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913-1927.
Webbplatsens språk: 
https://areena.yle.fi/audio/ohjelmat/30-658

Visa mera
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Suomen ja Venäjän välille vuonna 1870, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rata otettiin käyttöön. Aikajana ja monipuoliset artikkelit esittelevät Pietarin radan vaiheita näihin päiviin asti. Mukana on myös paikkakuntien tarinoita.
Webbplatsens språk: 
https://helsinkipietari150.vayla.fi/

Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/gottlund/index.html

Visa mera

Sidor