36 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa vuosina 1837-1843 Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Karttojen digitaaliset kopiot ovat osa Kansalliskirjasto Pelasta kirja -kokoelmaa, ja ne vapaasti käytettävissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ryhmätyönä toteutetut sivut esittelevät Albert Edelfeltin taidetta. Sivuilla on tehtäviä kuvataiteen ja historian opetukseen sekä tietoa ateljeemuseon toiminnasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin taidemuseon sivuilla on kuunneltavia teosesittelyjä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle. Näyttely on tarkoitettu erityisesti koulujen käyttöön.
Visa mera
Suomalaisen Teatterin, nykyisen Suomen Kansallisteatterin perustajan, Karl Johan Bergbomin nuoruusvuosista kertova teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Visa mera
Kirja kertoo koloratuurisopraano Alma Fohströmistä, joka oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimpia oopperalaulajattaria. Fohström esiintyi Euroopan lisäksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen primadonna, joka lauloi New Yorkin Metropolitanissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Valokuvataiteen museon artikkeli valokuvaaja, tietokirjailija ja tomittaja I. K. Inhasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Visa mera
Kirjallisuushistorian opintomateriaaleissa tutustutaan eurooppalaiseen kirjallisuuteen antiikista alkaen sekä 1900-luvun kirjallisuuteen Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813–1842) matkapäiväkirja ja luonnoskirja kulttuuri- ja sivistysmatkalta Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ranskaan vuosina 1840-1841.
Visa mera
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sari Haavisto käsittelee väitöskirjassaan markkinoinnin historiaa ja kehitystä sekä alan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jussi Lahtisen ja Heikki Mikkosen toimittama kirja tarjoaa lukijalle katsauksen työväestön vaurauden historialliseen muutokseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Minna Canthin kirjoittamia näytelmiä, novelleja ja romaaneja.
Visa mera
Postimerkin historiaa -minisarja julkaistaan Postimuseon blogissa. Se käsittelee postimerkin historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Sarja on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään postimerkin syntymävuosia Suomessa ja sortokauden merkkejä.
Webbplatsens språk:
Visa mera