338 träffar. Visar 211 - 240 träffar.
Raportissa esitellään Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeen tulokset. Hankkeen tavoitteena oli saada suomen- ja ruotsinkielisten säädöstekstien ymmärtämisestä tieteellistä tietoa, jota voidaan soveltaa säädöskielen kehittämisessä. Hankkeessa selvitettiin, miten lukijat ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-415-6

Visa mera
Tero Tähtinen on tutkinut väitöskirjassaan ihmisen ja luonnon suhdetta klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa. Kohdeteksteinä on runoja, jotka havainnollistavat kiinalaisen luontoajattelun perusperiaatteita ja ilmaisevat kiinalaisen runoperinteen moninaisuutta.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3554-0

Visa mera
Artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan 2000-luvun parinmuodostuskertomuksiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista.
Webbplatsens språk: 
https://edition.fi/tup/catalog/book/romanssikertomukset-2000-luvulla

Visa mera
Suomalainen kokeellinen runous 2000–2010 -antologian verkko-osio esittelee suomalaista digitaalista, visuaalista, video- ja äänirunoutta 2000-luvulta.
Webbplatsens språk: 
https://www.poesia.fi/vastakaanon/index.html

Visa mera
Ulla Pielan kirjassa perehdytään ylioppilaiden runonkeruuseen autonomian ajan Suomessa, sen ideologisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin, konkretiaan ja tuloksiin. Kirjassa tarkastellaan runonkerääjien matkakertomuksia ja niiden teemoja, joiden perusteella voi jäljittää kirjoittajien käsityksiä, toiveita ja pelkoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Muita kirjan aiheita ovat runonkeruuseen vaikuttaneet autonomian kauden tapahtumat, kansallisuusaate, nuori sivistyneistö, sivistyneistön suhde rahvaaseen sekä toiseuttaminen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.282/

Visa mera
Juhani Koivisto tarkastelee kirjassaan runon ja musiikin yhteyttä säveltäjä Toivo Kuulan (1883–1918) yksinlauluissa ja kansanlaulusovituksissa. Kirjassa kerrotaan myös laulujen syntyvaiheista ja siitä, miten ne liittyvät Kuulan omaan elämään.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-365-6

Visa mera
Suomen Tilastoseuran julkaisema tilastotieteen suomi-englanti-suomi -sanasto hakukoneena ja e-kirjana.
Webbplatsens språk: 
https://sanasto.tilastoseura.fi/

Visa mera
Netta Böök käsittelee tutkimuksessaan arkkitehtuurin näkökulmasta sosialistisen yhteiskunnan rakentamista Kurkijoen taajamassa eli Suomen ajan Lopotissa osana Neuvosto-Karjalaa sen jälkeen, kun Suomi luovutti Kurkijoen kunnan talvisodan ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitolle.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.54572/ssc.939

Visa mera
Kirja tarjoaa kokonaiskuvan Suomen ja Viron teatteri- ja tanssikentän vuorovaikutuksesta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kirjan jäsennyksen lähtökohtana ovat erilaiset historialliset ja poliittiset aikakaudet, jotka vaikuttivat maiden suhteisiin.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.286/

Visa mera
Kirja avaa historiankirjoituksen perinnettä ja nykyisyyttä sekä ihmisten kiinnostusta henkilöihin ja tarinoihin. Tutkimuksen historiaa lähestytään paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Teos kysyy, mitä varhaismoderni aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen, ja mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/ht.292

Visa mera
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.54572/ssc.990

Visa mera
Veikka Kilpeläinen on tutkinut yhteisen kaupunkitilan käyttöä ja tilalle annettuja merkityksiä kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä. Tuona aikana Helsinki oli tärkeä kauppa-, hallinto- ja linnoituskaupunki, josta tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0362-7

Visa mera
Kirjassa tarkastellaan historian ja historiallisen kulttuurintutkimuksen näkökulmista Suomen karjalaisten historiaa YYA-Suomesta NATO-Suomeen. Syyskuussa 2024 tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Suomi menetti Kaakkois-Karjalan alueensa ja viimeisimmätkin seudun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-42-2

Visa mera
Opas tarjoaa perustason toimintaperiaatteet luonnonvaraisten eläinten hoitamiseen Suomessa. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat avun tarpeessa olevista luonnonvaraisista eläimistä.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100876669

Visa mera
Täältä löytyy Sinikka ja Tiina Nopolan kirja Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen viittomakielellä. Viittomakielen lisäksi kirja on luettu myös suomeksi,
Webbplatsens språk: 
http://aineisto.viittomakielinenkirjasto.fi/hhvt/

Visa mera
Yksityisarkistoaineistot, kuten kirjeenvaihto, päiväkirjat ja käsikirjoitukset, ovat tärkeitä historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoille. Kirja tarjoaa näkymän yksityisarkistojen maailmaan ja aineistoihin kohdistuvaan humanistiseen tutkimukseen. Teos on suunnattu kaikille arkistoaineistoista sekä aineistojen tutkimuksesta kiinnostuneille - niin tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille kuin toimittajille ja opettajille.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1495/

Visa mera
Kirja tarjoaa katsauksen suomalaisen lastenelokuvan historiaan ja nykyhetkeen sekä sen asemaan nykypäivän elokuvakulttuurissa. Teoksessa tarkastellaan elokuvatuotantoja ja käydään läpi erilaisia teemoja, kuten tyttöyttä, lasten ja eläinten välistä suhdetta sekä kuoleman käsittelyä lastenelokuvissa. Kirjoittajat ovat elokuvatutkijoita, historiantutkijoita, kasvatustieteilijöitä sekä lapsuus- ja nuorisotutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1498/

Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1496/

Visa mera
Veera Kangaspunta tarkastelee verkkouutisten kommentointi-ilmiötä käyttäjien näkökulmasta. Kyselytutkimuksen avoimien vastausten, teemahaastatteluiden ja ryhmäkeskusteluiden laadullinen analyysi piirtää kokonaiskuvaa käyttäjien erilaisista käytännöistä, motiiveista ja asenteista.
Webbplatsens språk: 
https://edition.fi/tup/catalog/book/kayttajat-kommentoinnin-keskiossa

Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Webbplatsens språk: 
https://kotus.fi/ajankohtaista/teemakoosteet/ajaton-agricola/

Visa mera
Nimistöntutkija Saulo Kepsun selvitys Satakunnan asutusnimistön alkuperästä ja alueen asutushistoriasta.
Webbplatsens språk: 
https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-kasittelevat-julkaisut/#Satakun...

Visa mera
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee kattavasti kirjallisuudentutkimuksen eri menetelmiä, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Kirja sopii yliopisto-opintoihin, lukiolaisille sekä kaikille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.287

Visa mera
Sukupuoli ymmärretään nykyään moninaisena ja muuttuvana, identiteetin osana ja sen ilmaisuvälineenä, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ilmentymänä. Siitä puhutaan mieluummin monikossa kuin yksikössä. Kalevalaseuran vuosikirja tarkastelee sukupuolia sekä niihin kytkeytyviä merkityksiä ja muutoksia kulttuurissa ja yhteiskunnassa perinteen, kirjallisuuden ja sukupuolihistorian näkökulmista käsin.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/ksvk.103

Visa mera
7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Webbplatsens språk: 
https://tietava.finlit.fi/7-veljesta/

Visa mera
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3705-6

Visa mera

Sidor