150 träffar. Visar 121 - 150 träffar.
Vetamix artikel om Finlands nationalskald J.L. Runeberg. Här kan du också höra Runebergs egen melodi till Vårt land och titta på en guidad tur i Runebergs hem i Borgå.
Webbplatsens språk:
Visa mera
På Litteraturbankens sidor om Runeberg finns en bl.a. en kort presentation av Runeberg och hans Samlade skrifter I-XX och dikter, noveller, essäer, etc. som ingår i andra verk som faksimil. Här finns också Dikter av Runeberg i moderniserad textversion i pdf-format. Det finns också möjlighet att göra textsökningar i verken.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikel om Minna Canth som var den första framstående kvinnliga författaren i Finland.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Läromedlet Minna Canth 175 uppmärksammar Minna Canths 175-årsjubileum 2019.
Materialet lyfter fram hennes arv som en tvåspråkig brobyggare, en viktig samhällelig påverkare och främjare av jämställdhet.
Materialet (textmaterial, videor, ljudfiler, ordlistor, kopieringsunderlag och lektionsaktiviteter) har anpassats för både A- och B-lärokursen i svenska.
Materialet består av tre helheter: Den tvåspråkiga Minna Canth, Canth som samhällsdebattör och Canth & #metoo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikel om Minna där litteraturvetaren Minna Maijala och författare Sirpa Kähkönen intervjuas om vilket arv det 100-åriga Finland förvaltar efter Minna Canth.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikel av Matti Klinge om J.L. Runeberg. På sidan finns också en verkförteckning över Runebergs produktion samt en käll- och litteraturförteckning.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikel om firandet av nationalskalden J.L. Runeberg och om traditionens bakgrund och historia på webbplatsen Elävä Perintö.
Visa mera
På webbplatsen ger Svenska litteratursällskapet i Finland ut i en fritt tillgänglig textkritisk och kommenterad digital utgåva av Zacharias Topelius produktion. Utgåvan planeras omfatta tjugo delar av varierande omfång.
Webbplatsen innehåller också bakgrundsmaterial om Topelius liv, och arbete som författare och övriga verksamhet. Också en bildbank ingår.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen Kirjakartalla oppaina on 90 kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat eri paikkakunnille. Kartalle on valikoitu 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Noesis on esseemuotoisiin runoilijapuheenvuoroihin keskittyvä verkkojulkaisu. Kirjoittajina ovat mm. Jyrki Kiiskinen, Virpi Alanen, Taneli Viljanen, Silene Lehto ja Kristian Blomberg.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen Elävässä arkistossa voi kuunnella ja katsella ohjelmia, joissa kirjailija Eeva Kilpi kertoo elämästään ja työstään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkko-oppaissa esitellään tiedonlähteitä, annetaan vinkkejä tiedonhankintaan ja kerrotaan SKS:n kirjaston aineistoista ja palveluista. Oppaiden aiheina ovat tiedonhaun perusteet, folkloristiikka, kirjallisuudentutkimus sekä kotimainen kaunokirjallisuus. Osa oppaiden tiedonlähteistä on kaikille avoimia, osa käytettävissä SKS:n asiakasverkossa.
Visa mera
Aleksis Kiven digitaalisessa arkistossa voi tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa säilytettäviin käsikirjoituksiin, kirjeisiin, piirustuksiin ja painotuotteisiin. Sivuilla on tietoa Kiven elämästä ja tuotannosta. Aleksis Kivi ja SKS –aikajana esittelee kansalliskirjailijan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhtymäkohtia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n blogissa julkaistaan SKS:n piirissä toimivien tutkijoiden kirjoituksia kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi katsoa Kirjastokaistan ohjelmia, joissa esiintyy satoja kirjailijoita. Mukana on myös kääntäjiä ja kuvittajia sekä eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietokannassa on tiedot suomalaisen (suomen- ja saamenkielisen sekä suomenruotsalaisen) kaunokirjallisuuden, kansanrunouden, lastenkirjallisuuden ja yleisen tietokirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Käännöksiä voidaan hakea tekijän suku- tai etunimen, alkuteoksen, kääntäjän, käännöksen kielen, teoksen genren tai julkaisuvuoden mukaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Nelimarkan sivuilla kerrotaan taiteilijan monipuolisesta tuotannosta ja näyttelyistä, joissa hänen töihinsä voi tutustua. Mukana mm. CV, yhteystietoja ja galleriasivut.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjailijat Oulussa listaa oululaisia kirjailijoita, kertoo heidän elämästään ja tuotannosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päätalo-instituutti on Taivalkoskella toimiva Kalle Päätalon kirjoittajaperinnettä edistävä ja ylläpitävä yhteisö, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää ja kannustaa kirjoittamisharrastusta sen eri muodoissa. Sivulla on tietoa mm. Kalle Päätalon elämästä ja tuotannosta, instituutin järjestämästä koulutuksesta sekä Napero-Finlandia satukilpailuista.
Webbplatsens språk:
Visa mera