158 träffar. Visar 91 - 120 träffar.
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua kirkonmies Martinus Olavin 1580-luvulla laatimaan käännökseen kuningas Kristofferin maaseutuväestöä koskeneesta maanlaista. SKS:n arkistossa säilytettävä käsikirjoitus on nimetty lahjoittajansa J. J. Nordströmin mukaan.
Visa mera
Kirja tutustuttaa lapsuuden historian keskeisiin tutkimustraditioihin, aineistoihin sekä menetelmiin, joiden avulla menneisyyden lapsuutta eri tieteenaloilla tutkitaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen neljätoista vertaisarvioitua tapaustutkimusta tarjoaa uusia näkemyksiä visuaalisen kulttuurintutkimuksen, taidehistorian ja sukupuolitutkimuksen aloilta. Kirja sisältää runsaasti kuva-aineistoa, kuten valokuvia ja postikortteja 1900-luvun alkupuolelta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalle Kananojan toimittamassa kirjassa käsitellään terveyshistorian erilaisia näkökulmia ja tutkimuskysymyksiä sekä niiden selvittämiseksi tarvittavia lähdeaineistoja ja metodeja. Kirja kertoo myös laajemmin monista terveyshistorian suurista kysymyksistä ja auttaa ymmärtämään, miten käsityksemme terveydestä ja sairaudesta ovat kulttuurisesti muovautuneita ja ajassa muuttuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja tarjoaa näkymiä folkloristiikan ja lähialojen tutkimukseen suullisen runon, suullisen ja kirjallisen rajapinnan sekä poetiikan näkökulmista. Kirjassa käsitellään mm. kalevalamittaista runoa, rekilaulua ja siperialaista myyttiepiikkaa sekä kirkonkelloihin valettua runoutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsinkiläinen taidegalleria järjesti vuosina 1914 ja 1916 kolme näyttelyä, joissa esittäytyi sittemmin maailmankuuluja modernisteja Saksasta ja Venäjältä. Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan kolmea taidenäyttelyä, niiden taustaa ja vastaanottoa sekä esillä olleita taiteilijoita ja heidän teostensa myöhempiä vaiheita 1900-luvun taiteen historiassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yrjö Varpion kirjoittama elämäkerta kirjallisuuskriitikko ja esseisti Alex Matsonista (1888–1972), jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen sotienjälkeiseen kirjallisuuteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ella Viitaniemen toimittamassa kirjassa tarkastellaan sitä, milla eri tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta: papisto ja perhe yhteisön osana, kirkko yhteisesti rakennettuna tilana sekä kirkko vuorovaikutuksen, tiedon ja politiikan areenana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jyrki Siukosen kirjan aiheena on Suomen ensimmäinen julkinen veistos, Turussa vuonna 1864 paljastettu Henrik Gabriel Porthanin patsas. Kirjassa tarkastellaan Carl Eneas Sjöstrandin veistämän patsaan taustoja ja toteutusta sekä asetetaan teos laajempaan kansainväliseen kontekstiin vertaamalla sitä edeltäjiensä ja aikalaistensa töihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos tarjoaa yleiskuvan 2000-luvun kansanomaisesta kulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kirjan ensimmäisessä luvussa perehdytään kulttuuriseen kierrätykseen ja luovuuteen, toisen teemana ovat performanssi ja tunne, ja kolmannessa syvennetään näkökulmaa kaupallisen ja vernakulaarin väliseen vuorovaikutukseen. Artikkeleiden aiheina ovat mm. internetmeemit, metsäjooga, rap-musiikki, stand-up -komiikka ja videopelit.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai oman talon vuonna 1890. Toiminta alkoi järjestäytyä, ja seuran piiriin ilmaantuu rivityöntekijöitä. Virallisiin dokumentteihin heistä on jäänyt vain vähän tietoa. SKS:n verkkonäyttely kertoo heistä, jotka jäivät kesäkuumalla kaupunkiin, ja talosta, jota he vartioivat.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Soile Veijolan toimittama teos tarjoaa matkailulle keinoja oikeuttaa ja luoda itsensä uudelleen ympäristökriisiä läpikäyvässä maailmassa, jossa myös matkailun ehdot ovat muuttuneet. Kirja on suunnattu kaikille tulevaisuuden matkailun ja hyvinvoinnin rakentamisesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylirajallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi maantieteellistä, symbolista tai kielellistä liikettä ja toimintaa. Niina Hämäläisen, Hanna Karhun ja Tuomas Martikaisen toimittamassa kirjassa tarkastellaan ylirajaisuutta historian, kirjallisuuden, kulttuurin, muistitiedon, musiikin ja uskonnon viitekehyksissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Johanna Isosävi tarkastelee kirjassaan kohteliaisuuden historiaa ja teoriaa sekä suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Johan Knut Harju oli perinteenkerääjä, joka tallensi erityisesti yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden ihmisten elämää ja perinnettä. Sivustolla voi tutustua SKS:n arkistoon tallennettuun aineistoon. Kokoelma sisältää muun muassa omakohtaisia kuvauksia asunnottomuuden kokemisesta ja korvikealkoholista, paikallistarinoita Helsingistä, yömajahaastatteluita, vankila- ja huoltolaperinnettä, lapsuuden, nuoruuden ja sota-ajan muistelua sekä aiheita kuvittavia piirroksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Superdiversiteetti on suomen kielen uudissana, jolla kuvataan yhteiskunnan väestömuutosta ja monimuotoistumista. Kirjassa tarkastellaan 1990-luvulta lähtien lisääntynyttä maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoittajat ovat useilta tieteenaloilta, kuten sosiolingvistiikan, käännöstieteiden, kulttuurintutkimuksen, terveystieteiden ja kasvatustieteiden aloilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Geneettinen kritiikki tutkii luovia syntyprosesseja analysoimalla käsikirjoituksia ja muita arkistolähteitä. Kirja tarjoaa läpileikkauksen geneettisen kritiikin nykyisistä kansainvälisistä suuntauksista.
Se on tarkoitettu kirjallisuudentutkimuksen ja tekstuaalitieteiden tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille kirjailijoiden, kuvittajien ja toimittajien työtavoista kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon voi tutustua virtuaalivierailulla. Vierailija voi kävellä arkistossa ja tutkia arkistolaatikoiden sisältöä. Arkistoista avautuu kansansatuja, arkkiveisuja, kummitustarinoita ja kansanparantaja. Kokonaisuus sisältää myös SKS:n vuosikymmenet -historiikin aikajanalla sekä Arkisto puhuu -esittely arkiston sisällöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Keskustan historia osa 6 käsittelee Suomen politiikassa pitkään vaikuttaneiden Paavo Väyrysen ja Seppo Kääriäisen politiikkaa ja toimintaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos kertoo Ylä-Savon asutushistoriasta, elinkeinohistoriasta sekä elämästä rautakaudesta 1900-luvun alkuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisesta 1970- ja 1980-luvun TV-historiasta, jota on aiemmin pidetty siirtymäkautena politisoituneesta 1970-luvusta 1980-luvun lopun vapautumiseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ulla Pielan kirjassa perehdytään ylioppilaiden runonkeruuseen autonomian ajan Suomessa, sen ideologisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin, konkretiaan ja tuloksiin. Kirjassa tarkastellaan runonkerääjien matkakertomuksia ja niiden teemoja, joiden perusteella voi jäljittää kirjoittajien käsityksiä, toiveita ja pelkoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Muita kirjan aiheita ovat runonkeruuseen vaikuttaneet autonomian kauden tapahtumat, kansallisuusaate, nuori sivistyneistö, sivistyneistön suhde rahvaaseen sekä toiseuttaminen.
Webbplatsens språk:
Visa mera