Språkvetenskap

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen vuosikirjoissa julkaistaan vertaisarvioituja artikkeleita soveltavan kielitieteen alalta.

Valtioneuvoston kansliassa laaditut monikieliset valtionhallinnon sanastot.

Selkokielen tutkijoiden ja selkokielestä kiinnostuneiden yhteistyöverkosto. Sivuille on koottu tutkimushankkeita, artikkeleita, julkaisuja, ohjeistuksia sekä linkkejä tutkimusaineistoihin.

Eurooppalaisten kielten verkkosanakirjoja tutkijoille, kääntäjille, kieltenopettajille ja kielten harrastajille. Portaalin sanakirjat on valinnut sanakirjantoimittajista koostuva European Network of e-Lexicography ‑hankkeen asiantuntijaryhmä.

Lyhytkurssilla selviää, mitä selkokieli on, miten se eroaa selkeästä yleiskielestä ja minkälaisissa tilanteissa sitä kannattaa käyttää. Mukana on harjoituksia ja konkreettisia esimerkkejä selkokielestä.

Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.

Fred Karlssonin alun perin vuonna 1997 julkaistu teos kuvaa yleisen kielitieteen kehitystä Suomessa.

Suomalainen paikannimikirja pdf-näköisversiona. Teos on julkaistu vuonna 2007 ja se sisältää tietoa suomalaisista paikannimistä taustoineen.

Kielikellon artikkelissa esitellään eri kielten ja kulttuurien henkilönnimijärjestelmiä. Siitä selviää muun muassa, millaisista osista nimet koostuvat ja kuuluuko niihin puhuttelusanoja.

Pro gradu -tutkielma kuvaa kirjailija, kuvataiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspan persoonallisia näkemyksiä kielihistoriasta ja kielten suhteista.

Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittamassa kirjassa pohditaan muun muassa sitä, miten nationalismi ja poliittiset ideologiat muovaavat kieltä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä ja mitä termeillä, äidinkieli ja kansalliskieli oikeastaan tarkoitetaan. Suomen lisäksi tarkastellaan kielitilannetta Itä-Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. Teos soveltuu oppimateriaaliksi esimerkiksi kieltenopettajien koulutukseen, lähdekirjallisuudeksi tutkimuskäyttöön sekä kaikille kielen ja etnisyyden kysymyksistä kiinnostuneille.