63 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Selkeää ja perusteellista tietoa Charles Dickensin elämästä ja tuotannosta, linkkejä myös muille Dickens-sivuille ja mahdollisuus esittää kirjailijaa koskevia kysymyksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Amerikalaisen Hegel Society:n kotisivu, jolla esitellään yhdistyksen toimintaa. Sivuilta löytyy monipuolinen linkkihakemisto Hegelin teoksiin ja Hegel-tutkimukseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vuonna 2006 Etelä-Karjalan taidemuseossa oli esillä Ilja Repinin taidetta esittelevä näyttely. Verkkoaineisto sisältää taiteilijan elämäkertatietoja, Repin ja Suomi -artikkelin, Penaty-huvilaa esittelevän osion sekä Repinin taidetta käsitteleviä seminaarivideoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa vuosina 1837-1843 Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Karttojen digitaaliset kopiot ovat osa Kansalliskirjasto Pelasta kirja -kokoelmaa, ja ne vapaasti käytettävissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsinkiläisiä porrashuoneita -sivusto esittelee Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan ja Katajanokan asuinkerrostalojen porrastiloja. Perustietojen, kuten käyttöönottovuoden ja suunnittelijan lisäksi löytyy rakenteisiin, sisustukseen ja säilyneisyyteen liittyviä tietoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Daguerreotypia on varhainen valokuvausmenetelmä, joka sai nimensä Louis-Jacques-Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-hanke kerää, säilyttää ja jakaa tietoa eurooppalaisista daguerrotyypeistä. Mukana on myös Suomen valokuvataiteen museo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivustolla julkaistaan Kansallisgallerian kokoelmista Hugo Simbergin ottamien valokuvien negatiiveja, Simbergin lähettämiä kirjeitä, luonnoksia sekä aineistojen luettelointitietoja.
Visa mera
Pirita Frigren tarkastelee tutkimuksessaan sitä, minkälainen oli merimiesten vaimojen sosiaalinen
ja taloudellinen asema 1800-luvun alkupuolen ja puolivälin kaupunkiyhteisössä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi on tutkinut, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin Lapissa 1800-luvulta nykypäivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja kertoo koloratuurisopraano Alma Fohströmistä, joka oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimpia oopperalaulajattaria. Fohström esiintyi Euroopan lisäksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Hän oli ensimmäinen suomalainen primadonna, joka lauloi New Yorkin Metropolitanissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografian artikkeli kirjailija Minna Canthista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Gallen-Kallelan museon aikajana Tarvaspään mestarin elämän taitekohdista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Visa mera
40 venäläistä maalausta esittelee maalauksia 1800-1900 -luvuilta taidesuuntien ja ajanjaksojen mukaan jaoteltuina. Myös taitelijat on esitelty.
Visa mera
Elävän arkiston Minna Canthista kertovaan artikkeliin on koottu Yleisradiossa esitettyjä ohjelmia sekä Canthin kirjeitä ja lehtikirjoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Suomen ja Venäjän välille vuonna 1870, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rata otettiin käyttöön. Aikajana ja monipuoliset artikkelit esittelevät Pietarin radan vaiheita näihin päiviin asti. Mukana on myös paikkakuntien tarinoita.
Visa mera
Kirjallisuushistorian opintomateriaaleissa tutustutaan eurooppalaiseen kirjallisuuteen antiikista alkaen sekä 1900-luvun kirjallisuuteen Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Visa mera
Ateneumin taidemuseon sivuilla on kuunneltavia teosesittelyjä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813–1842) matkapäiväkirja ja luonnoskirja kulttuuri- ja sivistysmatkalta Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ranskaan vuosina 1840-1841.
Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Visa mera
Sami Pihlströmin kuunneltava esitys Totuus, todellisuus ja toiminta käsittelee Charles S. Pierceä, William Jamesia, heidän filosofiaansa sekä heidän välistään suhdetta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Taidemuseo Emman sivuilla on katsottavissa kaksi dokumenttia, jotka kertovat virolaisen Konrad Mägin (1878−1925) taiteesta.
Visa mera