996 träffar. Visar 691 - 720 träffar.
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos tarjoaa kokonaiskuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Julkaistu vuonna 2020.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Oikeusministeriön ylläpitämä palvelu, jossa yhdistys voi tehdä rekisteröintihakemuksen puolueeksi. Palvelussa on myös mahdollista kerätä puolueen rekisteröimiseen vaadittavia kannatusilmoituksia. Sivuilla on lista rekisteröidyistä puolueista.
Visa mera
Täällä on tietoa vuonna 1906 toteutetusta suuresta eduskunta- ja vaaliuudistuksesta sekä vuonna 1907 toimitetuista eduskuntavaaleista. Vuoden 1906 eduskunta- ja vaaliuudistus ja seuraavana vuonna toimitetut ensimmäiset eduskuntavaalit merkitsivät suurta muutosta Suomen poliittisessa historiassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Seppo Eskola käsittelee tutkimuksessaan verohallinnon kirjanpitoa Ruotsissa 1500-luvun puolivälissä. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka kirjanpidon prosessi toimi ja millaisia kirjanpitoaineistoja tuotettiin. Empiirisesti tutkimus keskittyy Lounais-Suomessa sijaitsevaan Juhana III herttuakuntaan.
Visa mera
Nuorille suunnatut pelit, joiden päähenkilö Olivia tarvitsee pelaajan apua tehdessään vaikeita valintoja mm. ystävyyteen ja rakkauteen liittyen. Pelien tapahtumat sijoittuvat Suomen itsenäistymisvuoteen sekä sisällissotaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjailija Pentti Haanpään tuotantoon ja elämään liittyvää digitoitua aineistoa. Kokoelmassa on kirjailijan muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä sekä novellien ja romaanien käsikirjoituksia. Kokoelma sisältää myös valokuvia sekä Haanpään sukulaisten ja tuttavien haastatteluja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sateenkaarihistorian sivuilta löytyvät suomalaisen sateenkaarihistorian aikajana, artikkeleita, blogitekstejä ja kirjallisuusvinkkejä. Tarjolla on myös luentoja ja esityksiä sekä työkaluja kirjastoille, arkistoille, museoille ja opettajille.
Visa mera
Palvelussa voi selata suomalaisesta metsäkulttuurista kertovia valokuvia, esinekuvia ja arkistoaineistoa. Mukana ovat Suomen Metsämuseo Lusto, Lapin metsämuseo, Pielisen museo, Nurmeksen museo, Verlan tehdasmuseo, Ilomantsin museosäätiö sekä Suomen Metsästysmuseo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilmatieteenlaitoksen selitykset ennusteissa käytettäville säämerkeille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kokkolassa sijaitsevan K. H. Renlundin museon taidekokoelmiin voi tutustua Finnassa. Esillä on muun muassa Suomen kultakauden taidetta, Veikko Vionojan pohjalaismaisemia sekä Teuvo-Pentti Pakkalan grafiikkaa ja maalauksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813–1842) matkapäiväkirja ja luonnoskirja kulttuuri- ja sivistysmatkalta Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ranskaan vuosina 1840-1841.
Visa mera
Verkkonäyttely esittelee suomalaisen postikortin historiaa ja käyttötapoja eri teemojen kautta. Esillä on tervehdyksiä, mainontaa, uutisointia, propagandaa, kenttäpostia, postikorttitaidetta jne. Aikajana kuvaa postikortin vaiheita ja viestinnän muutoksia 1800-luvulta tähän päivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sägenkartan kokoaa yhteen kansanperinnettä ja vanhoja tarinoita ja uskomuksia noidista, vedenhaltijoista, ihmissusista, tietäjistä, hengistä jne. Tarinat ovat peräisin Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Virosta ja niitä on yhteensä yli 10 000.
Visa mera
Maalauksia, veistoksia, valokuvateoksia, grafiikkaa, installaatioita ja mediataidetta Tampereen taidemuseon kokoelmista. Nähtävillä on suomalaisten taiteilijoiden teoksia 1800-luvulta nykypäivään. Mukana on yli 200 työtä Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valituilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Struven ketju on kolmiomittausketju, jolla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvulla. Sivuilla on tietoa sen historiasta, kolmiomittaustekniikasta sekä Suomessa sijaitsevista mittauspisteistä. Struven ketju on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
Visa mera
Maanmittauslaitos on arkistoinut maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja. Asiakirjoista löytyy tietoja esimerkiksi kiinteistöjen syntyhistoriasta, rajamerkeistä ja tieoikeuksista. Sivuilla kerrotaan laitoksen palveluista ja neuvotaan, miten vanhoja asiakirjoja voi tilata. Lisäksi esitellään verkosta löytyviä karttapalveluja.
Visa mera
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yle Areenassa on kuunneltavissa Akseli Gallen-Kallelan matkakertomus Itä-Afrikan vuosilta 1909-1911. Lukijana on Esko Salervo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Visa mera
Piippumuistoja-hankkeessa kerätään tehtaanpiippuihin liittyviä muistoja ja tutkitaan piippujen merkitystä osana paikallista identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Karttapalvelussa kirjautuneet käyttäjät voivat tallentaa muistoja ja kuvia. Palvelua voi selata kirjautumatta.
Visa mera
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Patrik Nybergin tutkimus käsittelee Helene Schjerfbeckin omakuvia ja haastaa aiemmat, taiteilijan henkilöhistoriaan nojanneet omakuvien tulkinnat. Kirjassa tarkastellaan Schjerfbeckin omakuvia kuvan ja katsojan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lista suomalaisista perinneruoista sisältää lyhyen kuvauksen siitä, millaisesta ruoasta on kyse ja minkä seudun perinteeseen se kuuluu.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kari Laitinen on tutkinut kustavilaisen ajan sotilasmusiikkitoimintaa ja sen vaikutusta Suomen musiikkielämään. Kirjasta selviää, miksi ja miten rykmentit alkoivat perustaa sotilassoittokuntia, keitä sotilassoittajat olivat, kuinka heidän koulutuksensa oli järjestetty ja minkälainen heidän työnkuvansa oli. Lisäksi luodaan katsaus soittajien käyttämiin instrumentteihin ja esitettyyn ohjelmistoon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeli kertoo Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämästä ja työstä. Lönn oli ensimmäinen suomalainen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Parviainen oli puolestaan teollisuusyrittäjä, joka sai ensimmäisenä naisena Suomessa kauppaneuvoksen arvonimen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Luontoharrastajien yhteisö, jossa voi kirjata luontohavaintoja ja saada apua niiden tunnistamiseen. Havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskukseen ja ovat tutkijoiden, viranomaisten ja harrastajien saatavilla Laji.fi-sivuston kautta.
Visa mera
Cultura-säätiön verkkojulkaisu suomalaisesta nykykulttuurista venäjäksi ja suomeksi. Julkaisussa nostetaan esille suomalaisia projekteja, kerrotaan perinteistä, tuotetaan soittolistoja sekä suositellaan kirjoja, paikkoja, elokuvia jne. Cultura-säätiön tehtävänä on kehittää Suomen venäjänkielisten osallisuutta yhteiskunnassa ja edistää kotoutumista.
Visa mera
Näyttelyssä on teoksia muun muassa Marcus Collinilta, Antti Favénilta, Karin Hildéniltä, Einar Ilmonilta, Eero Järnefeltiltä ja Helene Schjerfbeckiltä ja Eva Törnwall-Collinilta. Teos- ja taiteilijaesittelyjen ohella mukana on runsaasti tausta-aineistoa ja kuvamateriaalia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera