24 träffar. Visar 1 - 24 träffar.
Sivuille on kerätty keskeinen tieto Antti (Anders) Chydeniuksesta: lyhyt elämäkerta, kuvia, karttoja ja muita dokumentteja sekä tietoa ja sitaatteja Chydeniuksen keskeisestä tuotannosta. Digitaalisen lukuseuran sivuilla on luettavana Antti Chydeniukseen ja hänen aikaansa liittyviä artikkeleita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkonäyttely kertoo Alexander Suvorovin elämästä ja vaiheista sotapäällikkönä. Suvorovin Pietarin suojaksi rakennuttamasta linnoitusjärjestelmästä ja sotakanavista löytyy erillinen tietopaketti.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matrikkeli käsittää ajan lääninhallinnon syntymisestä vuonna 1634 isoon vihaan. Siihen on otettu mukaan valtion alue- ja paikallishallinnon, lääninhallitusten ja niiden alaisten kihlakuntien virkamiehet lukuun ottamatta nimismiehiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anders Chydenius (1729–1803) oli pappi, kirjailija ja valtiopäivämies, joka puolusti elinkeinovapautta, sanan- ja uskonnonvapautta ja työväestön oikeuksia. Sivustolla julkaistaan Chydeniuksen koko kirjallinen tuotanto alkukielellä ruotsiksi, suomennoksena ja osittain englanniksi.
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen avulla voi perehtyä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin uuden ajan alun Suomessa. Kirja tarjoaa vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut, missä kulkee rukouksen ja loitsun raja, keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta ja mitä sille tapahtui, kun suomen kieli muuttui reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua Anders Chydeniuksen (1729–1803) elämään, ajatteluun ja aikakauteen monesta eri näkökulmasta. Sivustolle on linkitetty aiemmin julkaistut Chydeniuksen kootut teokset.
Visa mera
Emmi Lahti tarkastelee väitöskirjassaan taikuuden harjoittajia ja taikuuden harjoittamista Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Huomion kohteena on erityisesti taikuuden olemus ja rooli arkielämässä. Analyysin aineistona on 174 noituuden ja taikuuden harjoittamisesta nostettua oikeusjuttua.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja esittelee länsimaisia barokin ajan näyttämötansseja 1600-1700 -lukujen vaihteesta. Se sisältää seitsemän tanssin alkuperäiset notaatiot ohjeineen sekä teosta varten sovitetun nuottiliitteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansalliskirjaston digitoima käsikirjoituskokoelma sisältää 1600-1700 -lukujen kiellettyä filosofista kirjallisuutta latinaksi, ranskaksi ja saksaksi.
Visa mera
Karoliinien soturiarvot käsittelee Suuren Pohjan sodan sotureiden ja koko 1700-luvun Ruotsin näkemystä kunniasta ja arvokkaasta miehisyyden kulttuurista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ohjelmasarja Benjamin Franklinista, jonka elämäntarina liittyy vahvasti Amerikan vallankumoukseen ja itsenäisyyden julistukseen 1776.
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan taikuuden ja noituuden harjoittamista Ylä-Satakunnassa 1600-1700 -luvuilla sekä noituuteen liittyviä oikeudenkäyntejä ja niiden tuomioita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ella Viitaniemen toimittamassa kirjassa tarkastellaan sitä, milla eri tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta: papisto ja perhe yhteisön osana, kirkko yhteisesti rakennettuna tilana sekä kirkko vuorovaikutuksen, tiedon ja politiikan areenana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Pylkkäsen alun perin vuonna 1982 julkaistu kirja säätyläisnaisten pukeutumisesta 1700-luvulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Santeri Aikio on tutkinut tilallisten piirteiden vaikutusta ruotujakolaitoksen toimintaan sekä sotilaiden rooliin paikallisyhteisössä 1700-luvun lopun Varsinais-Suomessa. Lähdeaineistoina hän on käyttänyt historiallisia karttoja ja komppanioiden pääkatselmusrullia vuosilta 1775–1795.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Veikka Kilpeläinen on tutkinut yhteisen kaupunkitilan käyttöä ja tilalle annettuja merkityksiä kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä. Tuona aikana Helsinki oli tärkeä kauppa-, hallinto- ja linnoituskaupunki, josta tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vanhan Vaasan mobiilireittiopas johdattaa kulkijan 1700-luvun Vaasaan, vanhaan kaupunkiin ennen sen tuhonnutta tulipaloa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kotuksen tietopaketti esittelee vanhan kirjasuomen syntyä, kielen muotoja ja oikeinkirjoitusta, uskonnollista kieltä sekä laki- ja säädöskieltä. Kokonaisuudessa on myös videoilla ääneenluettuja näytteitä vanhasta kirjasuomesta 1500-, 1600- ja 1700-luvuilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalle Järvelä esittelee artikkelissaan sienten nimityksiä 1700-luvulta ja pohtii niiden lajeja ja nykyisiä nimiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen podcast-sarjassa tutkitaan eurooppalaista maailmankuvaa ja kartanpiirtämistä keskiajan kristillisestä mappa mundi -traditiosta alkaen 1600-1700 -luvuille, jolloin maailmankuva oli laajentunut kauppamahtien merimatkailun ja tutkimusmatkailijoiden ansiosta ja mittausmenetelmät kehittyneet niin, että kartat nousivat tarkkuudeltaan aivan uudelle tasolle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kaisa Kyläkosken 1700-luvun sanomalehtikirjoituksia koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaista yksityishenkilöiden viestintä ystävä- ja tuttavapiirin ulkopuolelle oli, mitkä tekijät vaikuttivat kirjoittavien lukijoiden toimintaan ja mikä oli kanssakirjoittamisen merkitys kirjoittajille ja lukijoille. Tutkimuksen kohteena on kaksi Ruotsissa ilmestynyttä lehteä, Posttidningar ja Inrikes tidningar.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ruotsin vallan aikaan Turku oli yksi varhaismodernin Ruotsin yliopistokaupungeista, jolla oli vahvat yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmaan. Kirjassa tarkastellaan Turun, Tukholman ja Uppsalan välistä vuorovaikutusta erityisesti ihmisten, tavaroiden ja aatteiden liikkumisen näkökulmista. Keskeisiä aiheita ovat opiskelijoiden ja professoreiden kokemukset, porvariston ja akateemisen yhteisön väliset suhteet, älylliset verkostot ja kaupunkielämän kulttuuriset ilmentymät. Kirjan ovat toimittaneet Johanna Ilmakunnas ja Charlotta Wolff.
Webbplatsens språk:
Visa mera