73 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Lastenkirjainstituutin tietokannasta voi etsiä lasten ja nuorten kirjallisuutta sekä kirjallisuudentutkimusta aiheista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjasammon Sivupiiristä löytyy nuortenkirjallisuuden esittelyjä, arvioita ja kirjallisuusvideoita. Rekisteröityneet käyttäjät voivat luoda kirjahyllyjä ja kommentoida teoksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. (Lisensiaatintyö, 1995),
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsingin Science Fiction Seura ry.:n lehti verkossa. Uusin numero, blogi sekä arkisto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lastenkirjainstituutin tietokannasta voi hakea alan suomalaisten kirjallisuuspalkintojen saajia, kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännöksiä sekä teosten ja tekijöiden merkkipäiviä. Merkkipäiväluettelossa on myös ulkomaisia kirjailijoita ja kuvittajia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen dekkariseura ry on salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden harrastajien yhdistys. Yhdistyksen kotisivulla on luettavissa myös Ruumiinkulttuuri-lehden sisällysluettelot ja joitakin artikkeleita
Webbplatsens språk:
Visa mera
Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta etsii vastauksia kysymykseen, miten ajatella runouden ja yhteiskunnan suhdetta tänä päivänä. Teos sisältää tekstejä 2000-luvun keskeisiltä runoilijoilta ja kirjallisuuskentän toimijoilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista naistenviihdettä kahden kotimaisen kirjailijan, Hilja Valtosen ja Aino Räsäsen teosten kautta. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa sitä, miten Valtosen ja Räsäsen teokset kuvastavat aikaansa ja mitä teokset kertovat sukupuolten välisistä suhteista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan vuonna 1927 perustetun Kirjallisuudentutkijain Seuran toiminnasta ja historiasta. Seuran julkaisu on kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, jossa ilmestyy tieteellisten artikkeleiden lisäksi esseitä, haastatteluja, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisussa tarkastellaan kulttuurin kierron uusia muotoja kulttuurituottajuuden, mediakritiikin ja mediakasvatuksen näkökulmista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimus tekijyydestä, tekijänimistä ja kirjoittamisen moniulotteisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Algot Untolan eri nimillä kirjoittamia tekstejä tekijyyden näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Maailmankirjoissa käsitellään käännöskirjoja, arvioidaan, julkaistaan otteita ja vinkataan tutkimukseen. Kirjoittajat ovat kriitikoita, tutkijoita ja kirjallisuuden opiskelijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jussi Hyvärinen tarkastelee väitöskirjassaan musiikin merkitystä sekä sanan ja musiikin keskinäistä suhdetta Osip Mandelštamin lyriikassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helmet-kirjaston vinkit lukemisesta kiinnostuneelle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eeva-Liisa Bastman tarkastelee tutkimuksessaan virttä lyriikan lajina ja virsirunouden poetiikkaa, eli virrelle tyypillisiä piirteitä ja lajille ominaisia merkityksenmuodostamisen tapoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan sukupuolen, vallan ja väkivallan risteämistä kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa ja internetissä. Analyysin kohteena ovat muun muassa scifi- ja komediasarjat, runot ja nationalistiset blogikirjoitukset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja lähestyy kirjallisuuden-, taiteen- ja historiantutkimuksen keinoin sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Se nostaa esiin naiset kirjailijoina ja taiteliljoina sekä sukupuolen merkityksen kulttuurin ja tieteen kenttää jäsentävänä kategoriana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain sisältää tieteellisiä artikkeleita, tutkimus- ja kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Lehti on vapaasti luettavissa Journal.fi-palvelussa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera