78 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Digikirjastoon on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Aineisto on suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Topeliuksen Maamme kirja digitaalisena ja teoksen esittely.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy monia suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 1880-luvulta 1930-luvulle. Mukana on proosaa, näytelmiä, runoja ja aforismeja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vanhan kirjasuomen korpus sisältää Mikael Agricolan teokset 1–3 uudistetun näköispainoksen mukaan (WSOY, Porvoo 1987). Abc-kiria, Rukouskirja ja reunahuomautukset, Evankeliumit ja Apostolien teot, Uuden testamentin kirjeet ja Ilmestyskirja, Uuden testamentin reunahuomautukset, Käsikirja, Messu ja Piina, Psalttari,
Weisut ja Ennustoxet, Ne Prophetat ja Mutomat Lughut Mosen Ramatuista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen kansan vanhat runot -tietokannasta voi hakea Suomen alueelta kerättyä kansanrunoutta. Runoja voi etsiä paikkakunnittain ja pitäjittäin, kerääjän mukaan, keruuajan mukaan tai esimerkiksi runossa esiintyvien sanojen avulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
Pekka Jalkasen vuonna 1989 ilmestynyt tutkimus jazzkulttuurin alkuvaiheista Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Kansalliskirjaston kokoelmassa on luettavissa digitoituina Suomea koskevaa tai suomalaisten kirjoittamaa maantiedettä ja matkailua käsittelevää kirjallisuutta 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Valikoimassa on muun muassa maantieteen oppikirjoja, matkaoppaita ja matkakirjoja.
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Musiikkiarkiston julkaisemia kirjoja, jotka käsittelevät suomalaista populaarimusiikkia ja sen tekijöitä. Tarjolla on e-kirjoja äänilevyn historiasta, pophistoriasta, viihdemusiikista, jazzista sekä säveltäjistä ja muusikoista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjailija Pentti Haanpään tuotantoon ja elämään liittyvää digitoitua aineistoa. Kokoelmassa on kirjailijan muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä sekä novellien ja romaanien käsikirjoituksia. Kokoelma sisältää myös valokuvia sekä Haanpään sukulaisten ja tuttavien haastatteluja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Patrik Nybergin tutkimus käsittelee Helene Schjerfbeckin omakuvia ja haastaa aiemmat, taiteilijan henkilöhistoriaan nojanneet omakuvien tulkinnat. Kirjassa tarkastellaan Schjerfbeckin omakuvia kuvan ja katsojan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja kertoo vuonna 1952 perustetusta levy-yhtiöstä, jonka artisteja olivat muun muassa Laila Kinnunen, Brita Koivunen, Eino Grön, Olavi Virta, Georg Malmstén, Kirka ja Tapani Kansa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksessa on selvitetty, mitä suomenkielinen enemmistö ajattelee ruotsinkielisyydestä Suomessa. Kirja perustuu kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin muun muassa suhtautumista ruotsinkielisiin julkisiin palveluihin, kaksikielisyyteen, kielipolitiikkaan ja siihen, tarvitaanko Pohjoismaissa ruotsin kielen taitoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS:n sivuilla on luettavissa Ulrika Gustafssonin teos kirjailija Sally Salmisen (1906-1976) elämänvaiheista ja kirjallisesta tuotannosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Hanna-Reetta Schreckin kirja Ellen Thesleffin (1869–1954) elämästä ja taiteesta. Keskeisenä aineistona on Thesleffin kirjeenvaihto. Mukana on runsaasti teoskuvia ja valokuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Timo Pennanen on kerännyt Suomessa vuodesta 1960 lähtien laaditut levymyynti-, jukebox-soitto-, radiosoitto- ja suoratoistolistat ja koonnut niistä hakuteoksen. Hitit ja albumit luetellaan julkaisussa esittäjien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Maria Kautonen ja Mikko Kuronen käsittelevät kirjassa ruotsin kielen ääntämistä, ääntämisen oppimista, erilaisia opetusmenetelmiä sekä pedagogisia näkökulmia oppimiseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kristian Keskitalo on tutkinut väitöskirjassaan sitä, miksi rahan sääntely ja käsitys oikeudellisesta rahasta on muuttunut sekä mitä rahalla on oikeudessa tarkoitettu kunakin ajanjaksona aina markan antamisesta (1860) alkaen. Yksi tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on esittää, voiko virtuaalivaluutta olla rahaa Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Heidi Huilla on tarkastellut tutkimuksessaan kaupunkisegregaatiota, huono-osaisuutta ja kouluja Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten koulut kohtaavat huono-osaisuutta ja millaisia haasteita siihen liittyy. Tutkimusaineisto on tuotettu kolmella pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla alakoululla 2010-luvun puolivälissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jennifer De Paola on selvittänyt, millaisia käsityksiä onnellisuudesta muodostetaan digitaalisen median areenoilla. Tutkimuksessa on analysoitu mm. lainauksia, sananlaskuja ja aforismeja, jotka kiertävät Instagramissa ja Facebookissa meemien muodossa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, miten suomalaiset verkkouutiset ja niiden lukijat ovat ottaneet vastaan YK:n Onnellisuusraportin tuloksia.
Visa mera