38 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan sukupuolen, vallan ja väkivallan risteämistä kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa ja internetissä. Analyysin kohteena ovat muun muassa scifi- ja komediasarjat, runot ja nationalistiset blogikirjoitukset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Samuli Björnisen toimittama kirja tarjoaa katsauksen teorioihin, joilla on kuvattu kirjallisuuden ja kertomuskulttuurin muutosta uudella vuosituhannella. Turkimuksen kohteena ovat eri medioita ja lajityyppejä edustavat nykytekstit, kuten Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen, televisiosarja Game of Thrones sekä internetin selviytymissivustot.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa historian, kielitieteen ja kirjallisuuden alan tutkijat tarkastelevat Kalle Päätalon tuotantoa ja kirjailijan merkitystä historian kuvaajana, kielen käyttäjänä sekä ihmisen luonteenpiirteiden kuvaajana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sari Kivistö ja Sami Pihlström pohtivat teoksessaan kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia. Kirjan ensimmäisessä osassa painottuvat historialliset näkökulmat kulttuuriseen toiseuteen ja sivistyksen syntyyn. Toisessa osassa keskitytään yksilöllisempiin aiheisiin, kuten suhtautumiseen toisen ihmisen kärsimykseen ja kuolevaisuuteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teoksen neljätoista vertaisarvioitua tapaustutkimusta tarjoaa uusia näkemyksiä visuaalisen kulttuurintutkimuksen, taidehistorian ja sukupuolitutkimuksen aloilta. Kirja sisältää runsaasti kuva-aineistoa, kuten valokuvia ja postikortteja 1900-luvun alkupuolelta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Geneettinen kritiikki tutkii luovia syntyprosesseja analysoimalla käsikirjoituksia ja muita arkistolähteitä. Kirja tarjoaa läpileikkauksen geneettisen kritiikin nykyisistä kansainvälisistä suuntauksista.
Se on tarkoitettu kirjallisuudentutkimuksen ja tekstuaalitieteiden tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille kirjailijoiden, kuvittajien ja toimittajien työtavoista kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yksityisarkistoaineistot, kuten kirjeenvaihto, päiväkirjat ja käsikirjoitukset, ovat tärkeitä historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoille. Kirja tarjoaa näkymän yksityisarkistojen maailmaan ja aineistoihin kohdistuvaan humanistiseen tutkimukseen. Teos on suunnattu kaikille arkistoaineistoista sekä aineistojen tutkimuksesta kiinnostuneille - niin tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille kuin toimittajille ja opettajille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee kattavasti kirjallisuudentutkimuksen eri menetelmiä, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Kirja sopii yliopisto-opintoihin, lukiolaisille sekä kaikille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään nykylukion kirjallisuudenopetuksen lähtökohtia ja käytänteitä, tiedostavan lukemisen mahdollisuuksia ja kokemuksellista lukemista. Artikkelien kirjoittajat esittelevät ajankohtaisia näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Keskeinen argumentti on se, että lukion kirjallisuudenopetus on keskittynyt liikaa tekstianalyyttiseen lähilukemiseen, kun taas kokemuksellisuus ja reflektiivisyys voivat motivoida nuoria lukijoita uudella tavalla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Millaista oli Suomen ensimmäisiin romaanikirjailijoihin kuuluneen Charlotta Falkmanin poetiikka? Millaisia vaiheita Minna Canthin tuotannossa on? Entä millä tavoilla ruotsalainen Jonas Hassen Khemiri kuvaa maahanmuuttajayhteisöjä? Teoksessa esitellään kirjailijapoetiikan keskeiset tutkimuslinjat ja analysoidaan useiden kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden poetiikkaa 1800-luvulta 2020-luvulle. Kirjan ovat toimittaneet Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera