38 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietoja Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tampereen, Tornion (vuoteen 1788) ja Turun kaupunkien perukirjoissa ja huutokauppakamarien pöytäkirjoissa olevista kirjamaininnoista ja kirjojen omistajista ennen vuotta 1810.
Visa mera
Sivuilla esitellään kuvin ja tekstein vuonna 1890 valmistuneen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon vaiheita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Henkilö- ja kirkkohistoriallinen hakuteos käsittää hiippakunnan viranhaltijoiden ja seurakuntien matrikkelin, josta löytyvät yli 2 700 papin ja 120 seurakunnan tiedot. Paimenmuisto sisältää myös tietoja hiippakunnan hallinnosta ja rovastikunnista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Biografiakeskus esittelee Venäjän hallitsijoita ja heidän puolisoitaan Pietari I:stä Nikolai II:een.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografiaan perustuva verkkojulkaisu esittelee englanniksi sata Suomen historiassa vaikuttanutta henkilöä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisbiografiaan perustuvaan venäjänkieliseen verkkojulkaisuun on valittu sellaisten eri aloilla vaikuttaneiden suomalaisten elämäkertoja, joilla on yhtymäkohtia Venäjän historiaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sirkka Paikkalan vuonna 2004 ilmestyneessä väitöskirjassa kerrotaan seikkaperäisesti, miten moderni sukunimikäsitys ja yhtäläinen nimikäytäntö kehittyivät ja ketkä niitä olivat kehittämässä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea SKS:n englanninkielisessä julkaisusarjassa Studia Fennicassa ilmestyneitä teoksia. Sarjassa julkaistaan kirjoja antropologian, etnologian, folkloristiikan, historian, kirjallisuuden sekä kielitieteen aloilta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n julkaisema Suomen keskiajan ja 1500-luvun käsikirjoitusten digitaalinen kirjasto sisältää tekstejä hallinnon, juridiikan, liturgian, historian ja teologian aloilta. Palvelussa voi selata käsikirjoituksia korkealaatuisina kuvina sekä tutustua käsikirjoituksiin ja niiden historiaan kuvailutietojen avulla.
Visa mera
Arkistoaineistoon perustuva oppimateriaali siitä, miten sota vaikuttaa yksityiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan. Kirja tarjoaa välineitä lähdekriittiseen tarkasteluun. Se on suunnattu peruskoulun 7.−9. luokille ja lukioon. Kaksikielinen kirja sopii historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen sekä toisen kotimaisen kielen opetukseen.
Visa mera
Biografiakeskus julkaisee suomalaisten ja Suomeen liittyvien (Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisten) merkkihenkilöiden elämäkertoja. Keskuksen sivulta löytyvät Kansallisbiografian lisäksi kokonaisuudet: : Talouselämän vaikuttajat, Henkilökuvat, Kenraalit ja amiraalit, Turun hiippakunnan paimenmuisto,
SKS:n jäsenet ja Suomen papisto 1800–1920.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa käsitellään parantamisen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa. Kirjoittajat tarkastelevat, mihin parantamismuotojen suosio perustuu, miten uusia lääkintäkeinoja on omaksuttu yli kulttuurirajojen ja miten eri parantamismuotoja on pyritty kieltämään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Löytöpaikkansa mukaan nimetty Codex Aitolahti on 1640-luvulla laadittu suomenkielinen käännös ns. kuningas Kristofferin laista vuodelta 1442. Maanlaki koostuu 14 kaaresta, joita ovat mm. Kuninkaankaari, Naimiskaari, Perintökaari, Maakaari, Kauppakaari ja Rauhavalan kaari. Suomenkielisen lakikirjan lisäksi koodeksi sisältää ruotsinkielisiä kirjeitä, määräyksiä ja ohjeita.
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aappo Kähönen käsittelee kirjassaan mm. Neuvostoliiton ja Suomen välisten suhteiden lähtökohtia ja muutosta sekä Neuvostoliiton ulkopoliittisia tavoitteita. Kirja pohjautuu aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden yhteistyönä syntynyt kirja tutustuttaa itämerensuomalaisten ortodoksisten väestöjen kansankulttuuriin, kieleen ja uskomusperinteisiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matti Kurikka (1863–1915) muistetaan erityisesti Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana. Tässä teoksessa tarkastellaan Kurikan kirjallista uraa näytelmäkirjailijana, toimittajana ja kustantajana, hänen poliittista uraansa vuosina 1899–1909 sekä Kurikan utopioita ja niiden toteutusyrityksiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kari Tarkiaisen historiateos käsittelee ajanjaksoa, joka alkaa vuodesta 1478, jolloin Novgorodin valtio joutui Moskovan valtaan, ja päättyy Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua kirkonmies Martinus Olavin 1580-luvulla laatimaan käännökseen kuningas Kristofferin maaseutuväestöä koskeneesta maanlaista. SKS:n arkistossa säilytettävä käsikirjoitus on nimetty lahjoittajansa J. J. Nordströmin mukaan.
Visa mera
Kirja tutustuttaa lapsuuden historian keskeisiin tutkimustraditioihin, aineistoihin sekä menetelmiin, joiden avulla menneisyyden lapsuutta eri tieteenaloilla tutkitaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kalle Kananojan toimittamassa kirjassa käsitellään terveyshistorian erilaisia näkökulmia ja tutkimuskysymyksiä sekä niiden selvittämiseksi tarvittavia lähdeaineistoja ja metodeja. Kirja kertoo myös laajemmin monista terveyshistorian suurista kysymyksistä ja auttaa ymmärtämään, miten käsityksemme terveydestä ja sairaudesta ovat kulttuurisesti muovautuneita ja ajassa muuttuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ella Viitaniemen toimittamassa kirjassa tarkastellaan sitä, milla eri tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta: papisto ja perhe yhteisön osana, kirkko yhteisesti rakennettuna tilana sekä kirkko vuorovaikutuksen, tiedon ja politiikan areenana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera