32 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Sivusto kertoo Napoleon Bonabarten (Napoleon I) ja Napoleon III elämästä ja heidän hallitsemansa valtakunnan vaiheista kuvin ja tekstidokumentein. Tarjoaa myös aikajanoja, keisarillisen sukupuun, valikoimat aiheeseen liittyvistä kirjoista ja taideteoksista ja selostukset keisarikunnan symboleista. Lapsille on oma osio.
Visa mera
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Näyttelyjulkaisu sisältää tietoa J. V. Snellmanista ja 1800-luvun kouluelämästä Helsingissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Napoleon Series sivustolla löytyy tutkimusta ja tietoa Napoleonista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin juhlavuoden verkkonäyttelyssä voi tutustua merkkihenkilöiden elämäntyöhön. Näyttelyn keskeinen sisältö on Unon ja Wolmarin välinen kuviteltu keskustelu. Näyttelystä on myös kuunneltava versio.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin taidemuseon sivuilla on kuunneltavia teosesittelyjä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsinkiläisiä porrashuoneita -sivusto esittelee Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan ja Katajanokan asuinkerrostalojen porrastiloja. Perustietojen, kuten käyttöönottovuoden ja suunnittelijan lisäksi löytyy rakenteisiin, sisustukseen ja säilyneisyyteen liittyviä tietoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle. Näyttely on tarkoitettu erityisesti koulujen käyttöön.
Visa mera
Suomalaisen Teatterin, nykyisen Suomen Kansallisteatterin perustajan, Karl Johan Bergbomin nuoruusvuosista kertova teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Daguerreotypia on varhainen valokuvausmenetelmä, joka sai nimensä Louis-Jacques-Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-hanke kerää, säilyttää ja jakaa tietoa eurooppalaisista daguerrotyypeistä. Mukana on myös Suomen valokuvataiteen museo.
Webbplatsens språk:
Visa mera
M. A. Castrénin vuonna 1853 julkaistun teoksen Föreläsningar i finsk mytologi suomennos. Kirja esittelee muinaisten suomalaisten jumalolentoja ja muita mytologisia hahmoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi on tutkinut, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin Lapissa 1800-luvulta nykypäivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi perehtyä Euroopan teollisuusperintöön. Sivustolla on tietoa 47 maasta, museokohteita, teemareittejä, tietoa teollisuudenaloittain sekä lähes 200 pienoiselämäkertaa.
Visa mera
Sari Haavisto käsittelee väitöskirjassaan markkinoinnin historiaa ja kehitystä sekä alan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera
Jussi Lahtisen ja Heikki Mikkosen toimittama kirja tarjoaa lukijalle katsauksen työväestön vaurauden historialliseen muutokseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Postimerkin historiaa -minisarja julkaistaan Postimuseon blogissa. Se käsittelee postimerkin historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Sarja on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään postimerkin syntymävuosia Suomessa ja sortokauden merkkejä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miikka Vuorela on koonnut sivustolle Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan rikostilastoja 1800-luvun alusta nykypäivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Historialliset reseptit -sivusto sisältää kuusi reseptikokoelmaa 1700- ja 1800-luvuilta. Tarjolla on ohjeita niin ruoanlaittoon kuin kodinhoitoonkin. Käsikirjoitukset ovat peräisin mm. Louhisaaren, Herttoniemen ja Stensbölen kartanosta. Palvelussa on laaja aihehakemisto, josta voi etsiä ohjeita tietyn ainesosan mukaan. Sivustolla on Märtha Norrbackin artikkeli, jossa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit asetetaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen historialliseen kontekstiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Veikka Kilpeläinen on tutkinut yhteisen kaupunkitilan käyttöä ja tilalle annettuja merkityksiä kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä. Tuona aikana Helsinki oli tärkeä kauppa-, hallinto- ja linnoituskaupunki, josta tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vanhan Vaasan mobiilireittiopas johdattaa kulkijan 1700-luvun Vaasaan, vanhaan kaupunkiin ennen sen tuhonnutta tulipaloa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Palvelussa voi tutkia amerikanruotsalaisia sanomalehtiä vuosilta 1859–2007.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketti Diakonissalaitoksen perustajasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta Aurora Karamzinista. Sivuilla kerrotaan Diakonissalaitoksen vaiheista sekä Aurora Karamzinin elämästä ja työstä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Gustav Djupsjöbacka tarkastelee kirjassaan Pohjoismaiden kulttuurista yhtenäisyyttä ja sen muotoutumista vuosina 1850–1920. Hän perehtyy pohjoismaisten runoilijoiden ja säveltäjien kohtaamisiin ja siihen kuinka yhteiskunnalliset murrokset, kansallisuusaatteet ja taiteen kenttä kehittyivät Pohjoismaissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera