143 träffar. Visar 91 - 120 träffar.
Yle Areenassa voi kuunnella Miia Gustafssonin toimittaman sarjan, jossa viisi kirjailijaa kertoo, mikä saa heidät kirjoittamaan. Mukana ovat Rosa Liksom, Max Seeck, Hanna Brotherus, Anni Kytömäki ja Jari Järvelä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden yhteistyönä syntynyt kirja tutustuttaa itämerensuomalaisten ortodoksisten väestöjen kansankulttuuriin, kieleen ja uskomusperinteisiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n kirjaston verkkonäyttely esittelee kainuisteiksi kutsuttuja kirjailijoita kansanrunoudentutkija Matti Kuusen jalanjäljissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa historian, kielitieteen ja kirjallisuuden alan tutkijat tarkastelevat Kalle Päätalon tuotantoa ja kirjailijan merkitystä historian kuvaajana, kielen käyttäjänä sekä ihmisen luonteenpiirteiden kuvaajana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen kirjallisuuden historiaa ja henkilöitä 1990-luvulle asti.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pohjoismaista kirjallisuutta käsittelevä teos sisältää aritkkeleita ja esseitä, joiden aiheena on mm. Matias Riikosen kirja Iltavahtimestarin kierrokset, Tove Janssonin proosa ja Johannes Heldénin digitaalinen runous.
Visa mera
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yrjö Varpion kirjoittama elämäkerta kirjallisuuskriitikko ja esseisti Alex Matsonista (1888–1972), jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen sotienjälkeiseen kirjallisuuteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Hanna Karhun ja Päivi Koiviston toimittaman julkaisun artikkeleissa tarkastellaan enimmäkseen Aleksis Kiven runokokoelman Kanervalan ulkopuolelle jäävää runotuotantoa. Artikkelit syventävät näkemystä Kiven runoilijanlaadusta, hänen asemastaan kirjallisuudenhistoriassa sekä hänen runojensa keinovalikoimasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen.
Visa mera
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai oman talon vuonna 1890. Toiminta alkoi järjestäytyä, ja seuran piiriin ilmaantuu rivityöntekijöitä. Virallisiin dokumentteihin heistä on jäänyt vain vähän tietoa. SKS:n verkkonäyttely kertoo heistä, jotka jäivät kesäkuumalla kaupunkiin, ja talosta, jota he vartioivat.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkosovelluksen avulla voi lukea vuosina 1870–1940 ilmestyneitä suomenkielisiä kaunokirjallisia teoksia ja tarkastella kartalla niiden maantieteellisiä paikkoja. Aineistona on yli 800 Projekti Lönnrotin ja Project Gutenbergin vapaasti käytettävissä olevaa teosta. Sovellus on toteutettu Turun yliopistossa kulttuurihistorian oppiaineessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Minna Canthin kirjoittamia näytelmiä, novelleja ja romaaneja.
Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Webbplatsens språk:
Visa mera
Project Runebergin kirjailijatietokanta sisältää tuhansia kirjailijanimiä ja satoja pienoiselämäkertoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen Kirjakartalla oppaina on 90 kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat eri paikkakunnille. Kartalle on valikoitu 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Noesis on esseemuotoisiin runoilijapuheenvuoroihin keskittyvä verkkojulkaisu. Kirjoittajina ovat mm. Jyrki Kiiskinen, Virpi Alanen, Taneli Viljanen, Silene Lehto ja Kristian Blomberg.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen Elävässä arkistossa voi kuunnella ja katsella ohjelmia, joissa kirjailija Eeva Kilpi kertoo elämästään ja työstään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Webbplatsens språk:
Visa mera