Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.

SKS:n sivulla on laaja Kalevalaa ja Lönnrotia koskeva englanninkielinen kokonaisuus.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon voi tutustua virtuaalivierailulla. Vierailija voi kävellä arkistossa ja tutkia arkistolaatikoiden sisältöä. Arkistoista avautuu kansansatuja, arkkiveisuja, kummitustarinoita ja kansanparantaja. Kokonaisuus sisältää myös SKS:n vuosikymmenet -historiikin aikajanalla sekä Arkisto puhuu -esittely arkiston sisällöistä.

Valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Muun tutkimusaineiston lisäksi käytettävissä on ollut yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.

Ilmestykset olivat keskeinen uskonnollisen kirjallisuuden laji keskiajalla. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset välittyivät Ruotsin valtakuntaan Naantalin luostarissa vaikuttaneen Jöns Budden kääntäminä. Mikko Kauko on suomentanut teoksen. Hän myös kommentoi ilmestysten eri versioiden välisiä eroja, niiden kieltä sekä tekstin historiallista ja teologista kontekstia.

Biografiasampo tarjoaa mahdollisuuden tutkia suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja eri näkökulmista, henkilön, paikan ja henkilön verkostojen suhteen.

Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.