1163 träffar. Visar 901 - 930 träffar.
Täällä voi tutustua salolaisen elektroniikkateollisuuden vaiheisiin, jotka ovat vaikuttaneet koko Suomen elinkeinoelämään. Verkkonäyttely esittelee Salon elektroniikkateollisuuden historiaa 1920-luvun lopulta 2010-luvulle saakka.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vuonna 1961 julkaistu väitöskirja on kattava kuvaus Suomen torpparilaitoksen toiminnasta, kehityksestä ja lakkauttamisesta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pentti Pellon (1938–2018) kirja on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys urkujen tyylihistoriasta hellenistiseltä ajalta 1900-luvun loppuun. Kirja on suunnattu opiskelijoille, urkukonserttien yleisölle, urkujen hankinnasta päättäville ja muille kiinnostuneille. Peter Peitsalo on toimittanut postuumin laitoksen Pentti Pellon käsikirjoituksista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjan esseet kertovat muun muassa juristiammatin kehityksestä, suurista ajattelijoista, merkittävistä säädöksistä sekä kuuluisista ja vähemmän kuuluisista oikeudenkäynneistä. Kirja perustuu Ditlev Tammin teokseen Juraens 100 bedste historier – rettens kulturhistorie fra middelalderen til i dag.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos tarjoaa uutta tutkimustietoa Suomen Filosofisen Yhdistyksen ja suomalaisen filosofian vaiheista 1800-luvun lopulta nykyaikaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Pylkkäsen alun perin vuonna 1982 julkaistu kirja säätyläisnaisten pukeutumisesta 1700-luvulla.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Johan Knut Harju oli perinteenkerääjä, joka tallensi erityisesti yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden ihmisten elämää ja perinnettä. Sivustolla voi tutustua SKS:n arkistoon tallennettuun aineistoon. Kokoelma sisältää muun muassa omakohtaisia kuvauksia asunnottomuuden kokemisesta ja korvikealkoholista, paikallistarinoita Helsingistä, yömajahaastatteluita, vankila- ja huoltolaperinnettä, lapsuuden, nuoruuden ja sota-ajan muistelua sekä aiheita kuvittavia piirroksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Jussi Lahtisen ja Heikki Mikkosen toimittama kirja tarjoaa lukijalle katsauksen työväestön vaurauden historialliseen muutokseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Virpi Nurmen vuonna 1989 julkaistu kansatieteellinen tutkimus lasinvalmistuksesta ja lasinvalmistajista. Tutkimuksen keskeisenä aineistona ovat Suomen eri lasitehtailla tehdyt haastattelut.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja lähestyy Suomen kehitysyhteistyön historiaa työntekijöiden kokemusten kautta. Kokemuksistaan kertoo joukko suomalaisia, jotka ovat työskennelleet kansainvälisen kehitysavun parissa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kirja käsittelee myös kehitysyhteistyön vaiettua puolta, kuten korruptiota, kehityshankkeiden vastustusta ja niiden ei-toivottuja seurauksia kohdemaissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Fred Karlssonin alun perin vuonna 1997 julkaistu teos kuvaa yleisen kielitieteen kehitystä Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Siirtolaisinstituutin 50-vuotisjuhlakirja sisältää tarinoita ja kuvia muuttoliikkeestä Suomessa, Suomesta ja Suomeen. Esille on nostettu myös aiheita, jotka ovat jääneet julkisen keskustelun ulkopuolelle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Seinäjoesta tuli itsenäinen kunta vuonna 1868 ja kaupunki vuonna 1960. Kirjassa tarkastellaan Seinäjoen kaupunkiajan historiaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Esko Linnakankaan ja Kalle Isotalon kirjassa selvitetään, millaisia vaikutuksia sodilla ja muilla poikkeusoloilla on ollut ja on yhä verojärjestelmäämme. Tutkimus alkaa Ruotsin vallan ajasta ja jatkuu vuoteen 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
World History Encyclopedia julkaisee artikkeleita historiasta kautta aikain. Sivustolla on aikajanoja, karttoja, paino- ja mittayksikköjen tulkintaa, oppimateriaaleja, kuunneltavia artikkeleita sekä podcasteja,
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen 30-osaisessa ohjelmasarjassa arkkitehti Aaro Söderlund ja toimittaja Jorma Kallenautio luotaavat antiikin historiaa ja sen perintöä nyky-Euroopalle. Sarja länsimaisen kulttuurimme perustasta aloittaa aikamatkansa noin 5 000 vuoden takaa. Ohjelmasarja on esitetty radiossa vuosina 2002-2004.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Matti Häyry selvittää vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassaan, miten ajatus mahdollisimman monen onnellisuudesta kehittyi ja miten oppia on sovellettu vuosituhannen lopun eettisissä kiistoissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aino Kukkosen kirjoittama teos kertoo vuonna 1959 perustetun Operettiteatterin toiminnasta, operetin aseman muutoksesta Suomessa sekä teatterin perustajan Hilkka Kinnusen urasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Santeri Aikio on tutkinut tilallisten piirteiden vaikutusta ruotujakolaitoksen toimintaan sekä sotilaiden rooliin paikallisyhteisössä 1700-luvun lopun Varsinais-Suomessa. Lähdeaineistoina hän on käyttänyt historiallisia karttoja ja komppanioiden pääkatselmusrullia vuosilta 1775–1795.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja on kokonaisesitys urkujen tyylihistoriasta hellenistiseltä ajalta 1900-luvun loppuun. Sibelius-Akatemian julkaisuja 26
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vartiovuori on mediataiteilija Pasi Rauhalan luoma virtuaalinen huvipuisto. Teos on saanut inspiraatiota Vartiovuoren värikkäästä historiasta sekä 1800-luvun alussa mäellä sijainneesta Surutoin-huvipuistosta, josta uuden tekniikan avulla on luotu tämän päivän virtuaalinen versio.
Visa mera
Jorvik esittelee Yorkin alueen viikinkiasutuksen taustaa ja kaivauksia sekä viikinkihistoriaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Duodecimin (2005;121, 9) artikkelissa professori Kaisa Häkkinen analysoi vanhoja taudinnimiä, niiden alkuperää ja merkitystä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Postimerkin historiaa -minisarja julkaistaan Postimuseon blogissa. Se käsittelee postimerkin historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Sarja on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään postimerkin syntymävuosia Suomessa ja sortokauden merkkejä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Postimerkin historiaa osa 2 käsittelee itsenäisen Suomen ensimmäisiä omia merkkejä, mm. ensimmäisiä leijonamerkkejä sekä värikkäitä postimerkkejä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksessa kerrotaan Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksen historiaa vuodesta 1924. Siinä kuvataan kalustoa ja kameroita, joita kuvauksissa on käytetty, kuvausten suorittamista, niiden tekniikkaa sekä kehitystä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Urheilumuseo on luonut oppimateriaaleja kouluille historiallisista urheilutapahtumista. Materiaaleista löytyvät urheiluvisa, olympiavisa, Paavo Nurmen kotitalo, urheilulajitietoa selkokielellä sekä Helsingin olympialaiset 1952 -kokonaisuus.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos kertoo alunperin suomalaisen pohjanmaalaisen Malin Matsdotterin kohtalosta. Hänet poltettiin noitana Tukholmassa vuonna 1676.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vanha 1900-luvun alun Tietosanakirja-osakeyhtiön tietosanakirja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.
Webbplatsens språk:
Visa mera