Finska och finlandssvenska litteraturens historia
Fler länkar från menyn Ämnen
30 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Tyvärr hittades inga svenskspråkiga länkar. Motsvarande finska länkar nedan.
Digikirjastoon on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Aineisto on suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Täällä voi tutustua suomenruotsalaisen modernistin Henry Parlandin kirjalliseen tuotantoon ja elämänvaiheisiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjailija Pentti Haanpään tuotantoon ja elämään liittyvää digitoitua aineistoa. Kokoelmassa on kirjailijan muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä sekä novellien ja romaanien käsikirjoituksia. Kokoelma sisältää myös valokuvia sekä Haanpään sukulaisten ja tuttavien haastatteluja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua runoilija Isa Aspin (1853–1872) tuotantoon ja henkilöhistoriaan. Sivuilla on julkaistu Aspin kirjeenvaihtoa, runojen käsikirjoituksia, päiväkirjoja, hänen toimittamiaan lastenlehtiä sekä muita käsikirjoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS:n sivuilla on luettavissa Ulrika Gustafssonin teos kirjailija Sally Salmisen (1906-1976) elämänvaiheista ja kirjallisesta tuotannosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS on julkaissut runoilija Kerstin Söderholmin (1897–1943) päiväkirjat verkossa. Mukana on myös kirjeitä ja kaunokirjallisia käsikirjoituksia sekä Hedvig Raskin artikkeli Söderholmin elämästä ja työstä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen kirjallisuuden historiaa ja henkilöitä 1990-luvulle asti.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yrjö Varpion kirjoittama elämäkerta kirjallisuuskriitikko ja esseisti Alex Matsonista (1888–1972), jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen sotienjälkeiseen kirjallisuuteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen.
Visa mera
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Minna Canthin kirjoittamia näytelmiä, novelleja ja romaaneja.
Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Webbplatsens språk:
Visa mera