115 träffar. Visar 91 - 115 träffar.
Tokoi-seuran sivuilla on julkaistu mm. kansanedustajana toimineen Oskari Tokoin (1873 - 1963) muistelmateokset sekä hänestä kertovia artikkeleita ja esitelmiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Uuno Alanko (1878–1964) oli aikansa merkittävä taidevaikuttaja. Hän oli insinööri, arkkitehti ja taidemaalari, joka teki pitkän uran myös alan opettajana. Jyväskylän taidemuseon verkkonäyttely kertoo Uuno Alangon taiteesta, elämästä ja maailmankatsomuksesta sekä hänen suhteestaan Keski-Suomeen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Simo Heinisen kirjasta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teosluettelo sisältää tiedot Akseli Gallen-Kallelan 300 julkisiin kokoelmiin kuuluvasta maalauksesta. Sivustoa täydennetään edelleen. Tarjolla on myös henkilöhistoriaa sekä lista näyttelyistä ja kirjallisuudesta, joissa maalaukset ovat olleet esillä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kohtalona Neuvostoliitto -tietokannasta voi nimihaun avulla etsiä tietoja yksittäisistä suomalaiskohtaloista suuren terrorin ajan Neuvostoliitosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Teos kertoo alunperin suomalaisen pohjanmaalaisen Malin Matsdotterin kohtalosta. Hänet poltettiin noitana Tukholmassa vuonna 1676.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Akatemiasampo on avoimen datan palvelu ja semanttinen portaali, jossa voi selata tietoja noin 28 000 opiskelijasta, heidän perhesuhteistaan ja myöhemmistä elämänvaiheistaan. Palvelusta selviää opiskelijoiden yhteydet myös muihin henkilöihin, ammatteihin ja paikkoihin. Henkilötiedot ovat peräisin Ylioppilasmatrikkeleista 1640–1852 ja 1853–1899.
Visa mera
Juhani Koivisto tarkastelee kirjassaan runon ja musiikin yhteyttä säveltäjä Toivo Kuulan (1883–1918) yksinlauluissa ja kansanlaulusovituksissa. Kirjassa kerrotaan myös laulujen syntyvaiheista ja siitä, miten ne liittyvät Kuulan omaan elämään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ann-Marie Ivars on koonnut kirjaansa Etelä-Pohjanmaalta Amerikkaan 1900-alussa lähteneiden siirtolaisten ja paluumuuttajien kokemuksia ja elämäntarinoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirja avaa historiankirjoituksen perinnettä ja nykyisyyttä sekä ihmisten kiinnostusta henkilöihin ja tarinoihin. Tutkimuksen historiaa lähestytään paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Teos kysyy, mitä varhaismoderni aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen, ja mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä verkkoarkisto, johon tallennetaan suku- ja henkilöhistoriallisia valokuvia. Sisällön kartuttamiseen voi osallistua kuka tahansa. SukuTopoteekki keskittyy säilyttämään ja esittämään ennen vuotta 1950 otettuja yksityisiä valokuvia henkilöistä ja rakennuksista. Kuvien luovuttajina voivat olla esimerkiksi yksityishenkilöt ja yhteisöt, kuten sukututkijat ja sukuseurat.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua säveltäjä Kaija Saariahon (1952-2023) teoksiin ja henkilöhistoriaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ylen Elävässä arkistossa voi kuunnella ja katsella ohjelmia, joissa kirjailija Eeva Kilpi kertoo elämästään ja työstään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Professori Sid Bolkosky haastatteli 150 holokaustista hengissä selvinnyttä. Nauhoitukset (äänitteet tai videot) ovat kaukolainattavissa. Osan niistä voi kuunnella ja katsella RealPlayer-esityksinä Internetissä. Haastatteluista myös tekstit.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelussa voi tutustua Akseli Gallen-Kallelan kirjeenvaihtoon vuosilta 1865–1931. Gallen-Kallelan Museon kokoelmasta peräisin oleva kokoelma sisältää kirjeitä muun muassa Ida Aalbergilta, Emil Wickströmiltä, Hugo Simbergiltä, Louis Sparrelta sekä Sigurd Wettenhovi-Aspalta.
Visa mera
Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta presidentti J. K. Paasikiven syntymästä. Sivustolla voi tutustua Paasikiven henkilöhistoriaan ja poliittiseen toimintaan. Sivustolle on tallennettu Paasikiven päiväkirjoja, muistelmia, häneen liittyviä dokumentteja, artikkeleita ja teoksia sekä audiovisuaalista aikalaismateriaalia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Muusikko, laulaja ja toimittaja Dimitri Grönfors tapaa Romanitarinoita-sarjassa kiinnostavia romaneita, joiden elämä on saanut uuden toivorikkaan käänteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarja esittelee viisitoista henkilökohtaista tarinaa Suomen raha- ja yrityselämän huipulta. Tunnetut nimet avaavat omakohtaisia kokemuksiaan menestyksistä ja menetyksistä. Podcast-sarjan lisäksi Yle Areenassa on katsottavissa kahdeksanosainen dokumenttisarja Raha-Suomi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen lintutieteen värikkäisiin legendoihin voi tutustua Ylen radio-ohjelmasarjassa. Ohjelmissa perehdytään lintututkijoihin 1700-luvulta 2020-luvulle, Lars Johan Prytzistä Pentti Linkolaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeli Siirtolaisuus-lehdessä 1/98. Artikkeli kertoo uponneella Titanic-laivalla olleista suomalaista. Myös suomalaisten henkilöluettelo. Sivulta lukuisia linkkejä Titanicia koskeville sivuille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Verkkonäyttely esittelee artikkeleiden ja teoskuvien välityksellä Jyväskylän ja Hyvinkään seudulla vaikuttaneen Yrjö Saarisen (1899–1958) elämää ja taidetta. Sivustolla on myös väreihin ja väriteorioihin liittyvää pedagogista aineistoa ja tehtäviä. Verkkosivusto liittyy Jyväskylän taidemuseossa aiemmin esillä olleeseen näyttelyyn.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjesampo on semanttinen portaali, jonka kautta voi hakea, selata ja analysoida suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden kokoelmissa olevia 1800-luvun kirjeitä niiden kuvailutietojen avulla. Näitä ovat esimerkiksi kirjeiden lähettäjät ja vastaanottajat, ajankohta, kirjoituspaikka ja kieli. Palvelu tarjoaa tietoa lähes 1,3 miljoonasta kirjeestä ja 120 000 henkilöstä. Palveluun on lisäksi integroitu Albert Edelfeltin, Elias Lönnrotin, J. V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen digitoidut kirjeet.
Visa mera
Tukholman Livrustkammaren näyttely kertoo Ruotsin kuninkaiden historiaa eri aikakausilta. Historiakuvauksen lisäksi näyttelyssä on kuvia kuninkaiden vaatetuksesta sekä heihin liittyvästä esineistöstä.
Webbplatsens språk:
Visa mera