Kansalliskirjaston aarteet sisältää digitoituja arvoteoksia. Mukana on Suomen vanhimpia kirjoja, karttoja, käsikirjoituksia ja muita teosharvinaisuuksia.

Kansalliskirjaston luomassa verkkoteoksessa seurataan kirjan historiaa 1400-luvulta 1700-luvulle. Teoksessa kuvataan kirjan historian kulkua erityisesti taideteoksena. Sivustoon on koottu tietoa näiltä vuosisadoilta kirjapainon historiasta, painokirjainten kehityksestä, kuvituksen ja dekoroinnin muutoksista sekä kirjan yhteiskunnallisesta olemuksesta.

Arto-tietokantaan on koottu tietoja kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Tietokantaan rekisteröidään artikkelit noin 600:sta jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä.

Tietoarkiston Aila-palveluportaalissa on saatavilla tieteellisten kirjastojen yhteistilastot vuosilta 2002–2020. Ne sisältävät tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen kokoelmista, palveluista, käytöstä, tiloista, taloudesta ja henkilökunnasta.

Doria sisältää korkeakoulujen digitaalisia aineistoja. Doriassa ovat mukana Elektra, Stadian elektroniset opinnäytteet, Kulttuurien tutkimuksen laitoksen tutkimusaineisto, Åbo Akademin väitöskirjat, Lappeenrannan teknillisen yliopiston elektroniset julkaisut ja opinnäytteet. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisurekisteri, Tampereen ammattikorkeakoulun elektroniset opinnäytetyöt, Urho Kekkosen julkaistu tuotanto sekä Raita- ja Helmi-tietokannat.

Sivuilla on tietoa Kansalliskirjastosta ja sen kokoelmista, palveluista, näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjasto- ja julkaisualalle tarkoitetut palvelut löytyvät erillisistä osioista.

Elias Lönnrotin ensimmäisen kerran vuonna 1839 ilmestynyt lääkärikirja esittelee tavallisimpia tauteja ja niiden hoitoa ja antaa terveen elämän ohjeita.

Kansalliskirjaston verkkosivuilla on julkaistu Samuli Paulaharjun teokset Kansatieteellinen kuvaus asuinrakennuksista Uudellakirkolla Viipurin läänissä (1906), Matkakertomuksia Karjalan kankahilta (1908), Kuvauksia Hailuodosta (1914), Kuva tuolta, toinen täältä kautta Suur-Suomen (1919/1944), Kolttain mailta (1921), Kainuun mailta (1922), Lapin muisteluksia (1922), Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa (1923), Syntymä, lapsuus ja kuolema (1924), Vanha Raahe (1925), Taka-Lappia (1927), Ruijan suomalaisia (1928), Suomenselän vieriltä (1930), Härmän aukeilta (1932), Seitoja ja seidan palvontaa (1932), Tunturien yöpuolta: vanhoja tarinoita (1934), Ruijan äärimmäisillä saarilla (1935), Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta (1937), Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää (1939) ja Rintakyliä ja larwamaita: Kurikan wanhaa elämää (1943).

Fiktiivisen aineiston ontologia.

Varastokirjaston palvelut ja Vaari-Finnan aineistotietokanta.

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa vuosina 1837-1843 Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Karttojen digitaaliset kopiot ovat osa Kansalliskirjasto Pelasta kirja -kokoelmaa, ja ne vapaasti käytettävissä.