73 träffar. Visar 31 - 60 träffar.
Kansallisbiografian artikkeli kirjailija Minna Canthista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ateneumin Helene Schjerfbeckin näyttelyn yhteydessä julkaistu esittely kertoo taiteilijan elämästä, kehityksestä taidemaalarina sekä persoonasta. Sivulla on kuvia Schjerbeckin tuotannosta, mm. sarja omakuvia.
Visa mera
40 venäläistä maalausta esittelee maalauksia 1800-1900 -luvuilta taidesuuntien ja ajanjaksojen mukaan jaoteltuina. Myös taitelijat on esitelty.
Visa mera
Elävän arkiston Minna Canthista kertovaan artikkeliin on koottu Yleisradiossa esitettyjä ohjelmia sekä Canthin kirjeitä ja lehtikirjoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjallisuushistorian opintomateriaaleissa tutustutaan eurooppalaiseen kirjallisuuteen antiikista alkaen sekä 1900-luvun kirjallisuuteen Suomessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elina Standertskjöldin artikkeli suomalaisen arkkitehtuurin tyylipiirteistä vuosisadan vaihteesta 1920-luvun loppuun.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Yle Areenassa voi kuunnella Marcel Proustin kirjoittaman romaanisarjan äänikirjana. Lukija on Erja Manto. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913-1927.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Volter Kilven vuonna 1933 ilmestynyt yhdenpäivänromaani Esko Salervon lukemana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven näytelmän kriittinen editio valaisee Lean teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee Kiven näytelmien vaiheita näyttämöllä. Artikkelit ja kommentaarit tarjoavat tietoa mm. Lean raamatullisesta taustasta ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS on julkaissut kirjeet, jotka Ruotsissa ja Norjassa asuneet metsäsuomalaiset lähettivät suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet sijoittuvat ajallisesti 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä.
Visa mera
Taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813–1842) matkapäiväkirja ja luonnoskirja kulttuuri- ja sivistysmatkalta Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ranskaan vuosina 1840-1841.
Visa mera
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut 1310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Henkilöhistorian ohella kirjeet kertovat suomalaisen taiteen kultakaudesta ja 1800–luvun lopun eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta. Verkkopalvelussa on mukana myös Sirpa Kähkösen suomennokset 232 kirjeestä, jotka on aiemmin julkaistu Anna Kortelaisen toimittamassa kirjassa. Palvelu sisältää myös Edelfeltin maalauksia ja piirustuksia Kansallisgallerian kokoelmista.
Visa mera
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi perehtyä Euroopan teollisuusperintöön. Sivustolla on tietoa 47 maasta, museokohteita, teemareittejä, tietoa teollisuudenaloittain sekä lähes 200 pienoiselämäkertaa.
Visa mera
Taidemuseo Emman sivuilla on katsottavissa kaksi dokumenttia, jotka kertovat virolaisen Konrad Mägin (1878−1925) taiteesta.
Visa mera
Amsterdamissa sijaitsevan Vincent van Gogh -museon sivuilta löytyy runsas määrä kuvia taiteilijan tauluista.
Visa mera
Sari Haavisto käsittelee väitöskirjassaan markkinoinnin historiaa ja kehitystä sekä alan yhteiskunnallista merkitystä Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera
Jussi Lahtisen ja Heikki Mikkosen toimittama kirja tarjoaa lukijalle katsauksen työväestön vaurauden historialliseen muutokseen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Minna Canthin kirjoittamia näytelmiä, novelleja ja romaaneja.
Visa mera
Postimerkin historiaa -minisarja julkaistaan Postimuseon blogissa. Se käsittelee postimerkin historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Sarja on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään postimerkin syntymävuosia Suomessa ja sortokauden merkkejä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miikka Vuorela on koonnut sivustolle Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan rikostilastoja 1800-luvun alusta nykypäivään.
Webbplatsens språk:
Visa mera