35 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. (Lisensiaatintyö, 1995),
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista naistenviihdettä kahden kotimaisen kirjailijan, Hilja Valtosen ja Aino Räsäsen teosten kautta. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa sitä, miten Valtosen ja Räsäsen teokset kuvastavat aikaansa ja mitä teokset kertovat sukupuolten välisistä suhteista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimus tekijyydestä, tekijänimistä ja kirjoittamisen moniulotteisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Algot Untolan eri nimillä kirjoittamia tekstejä tekijyyden näkökulmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Lieven Ameelin tutkimus suomenkielisen kaunokirjallisuuden Helsinki-kuvauksista. Aineisto koostuu yli kuudestakymmenestä romaanista, novellikokoelmasta ja yksittäisestä novellista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa historian, kielitieteen ja kirjallisuuden alan tutkijat tarkastelevat Kalle Päätalon tuotantoa ja kirjailijan merkitystä historian kuvaajana, kielen käyttäjänä sekä ihmisen luonteenpiirteiden kuvaajana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Hanna Karhun ja Päivi Koiviston toimittaman julkaisun artikkeleissa tarkastellaan enimmäkseen Aleksis Kiven runokokoelman Kanervalan ulkopuolelle jäävää runotuotantoa. Artikkelit syventävät näkemystä Kiven runoilijanlaadusta, hänen asemastaan kirjallisuudenhistoriassa sekä hänen runojensa keinovalikoimasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen.
Visa mera
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Webbplatsens språk:
Visa mera
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera