Esko Linnakankaan ja Kalle Isotalon kirjassa selvitetään, millaisia vaikutuksia sodilla ja muilla poikkeusoloilla on ollut ja on yhä verojärjestelmäämme. Tutkimus alkaa Ruotsin vallan ajasta ja jatkuu vuoteen 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.

Ylen 30-osaisessa ohjelmasarjassa arkkitehti Aaro Söderlund ja toimittaja Jorma Kallenautio luotaavat antiikin historiaa ja sen perintöä nyky-Euroopalle. Sarja länsimaisen kulttuurimme perustasta aloittaa aikamatkansa noin 5 000 vuoden takaa. Ohjelmasarja on esitetty radiossa vuosina 2002-2004.

Aino Kukkosen kirjoittama teos kertoo vuonna 1959 perustetun Operettiteatterin toiminnasta, operetin aseman muutoksesta Suomessa sekä teatterin perustajan Hilkka Kinnusen urasta.

Kirja on kokonaisesitys urkujen tyylihistoriasta hellenistiseltä ajalta 1900-luvun loppuun. Sibelius-Akatemian julkaisuja 26

Jorvik esittelee Yorkin alueen viikinkiasutuksen taustaa ja kaivauksia sekä viikinkihistoriaa.

Postimerkin historiaa -minisarja julkaistaan Postimuseon blogissa. Se käsittelee postimerkin historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Sarja on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään postimerkin syntymävuosia Suomessa ja sortokauden merkkejä.

Tutkimuksessa kerrotaan Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksen historiaa vuodesta 1924. Siinä kuvataan kalustoa ja kameroita, joita kuvauksissa on käytetty, kuvausten suorittamista, niiden tekniikkaa sekä kehitystä.

Teos kertoo alunperin suomalaisen pohjanmaalaisen Malin Matsdotterin kohtalosta. Hänet poltettiin noitana Tukholmassa vuonna 1676.

Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.

Tietokanta esittelee Suomen kulttuurihistoriallisesti merkittävät alukset: museolaivat, Museoviraston perinnealusrekisteriin hyväksytyt perinnelaivat sekä muut alukset, jotka täyttävät perinne- tai museoalukselle asetetut kriteerit.

Projektet ”Kvinnor Berättar” vill lyfta fram den finlandssvenska kvinnan och hennes berättelse under det senaste seklet. Webbplatsen är en finlandssvensk version av www.naistenaani.fi, ett projekt vars mål är att samla in kvinnoberättelser från hela Finland. I den gemensamma databasen samlas både finlandssvenska och finska kvinnoberättelser. Berättelserna kan handla om kända personer men lika väl om vilken mor, dotter eller syster som helst. På webbplatsen kan du skicka in en egen artikel till Kvinnor Berättar databasen eller föreslå en artikel som handlar om någon finlandssvensk kvinna som på ett betydelsefullt sätt endera har påverkat dig och ditt liv eller samhället.

På museets Europeiska historiens hus sida kan man besöka den permanenta utställningen, som berättar om Europas formande, utveckling till stormaktställning, krig och krigens följder i Europa, delningens och förändringens tider. Det finns också tillfälliga utställningar på sidan och läromaterial för skolundervisning.