Veikka Kilpeläinen on tutkinut yhteisen kaupunkitilan käyttöä ja tilalle annettuja merkityksiä kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä. Tuona aikana Helsinki oli tärkeä kauppa-, hallinto- ja linnoituskaupunki, josta tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.

Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.

Ruotsin vallan aikaan Turku oli yksi varhaismodernin Ruotsin yliopistokaupungeista, jolla oli vahvat yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmaan. Kirjassa tarkastellaan Turun, Tukholman ja Uppsalan välistä vuorovaikutusta erityisesti ihmisten, tavaroiden ja aatteiden liikkumisen näkökulmista. Keskeisiä aiheita ovat opiskelijoiden ja professoreiden kokemukset, porvariston ja akateemisen yhteisön väliset suhteet, älylliset verkostot ja kaupunkielämän kulttuuriset ilmentymät. Kirjan ovat toimittaneet Johanna Ilmakunnas ja Charlotta Wolff.

Tietopaketti Diakonissalaitoksen perustajasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta Aurora Karamzinista. Sivuilla kerrotaan Diakonissalaitoksen vaiheista sekä Aurora Karamzinin elämästä ja työstä.

Jyrki Siukosen kirja arktisista matkoista ja niiden olomuodosta tarinoina. Tarkastelun kohteena on tekstejä 1800-luvun lopulta 1930-luvun puoliväliin, pääosin Grönlannista ja kaukaiselta Wrangelinsaarelta.

Sirpa Salenius tarkastelee kirjassaan amerikkalaisten luomaa Suomi-kuvaa. Aineistona on ollut Yhdysvalloissa 1800-luvulla julkaistu Suomea käsittelevä matka- ja kaunokirjallisuus.