Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.

Ylirajallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi maantieteellistä, symbolista tai kielellistä liikettä ja toimintaa. Niina Hämäläisen, Hanna Karhun ja Tuomas Martikaisen toimittamassa kirjassa tarkastellaan ylirajaisuutta historian, kirjallisuuden, kulttuurin, muistitiedon, musiikin ja uskonnon viitekehyksissä.

Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.

Sukupuoli ymmärretään nykyään moninaisena ja muuttuvana, identiteetin osana ja sen ilmaisuvälineenä, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ilmentymänä. Siitä puhutaan mieluummin monikossa kuin yksikössä. Kalevalaseuran vuosikirja tarkastelee sukupuolia sekä niihin kytkeytyviä merkityksiä ja muutoksia kulttuurissa ja yhteiskunnassa perinteen, kirjallisuuden ja sukupuolihistorian näkökulmista käsin.

Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.

Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.