Självständighetstiden
Fler länkar från menyn Ämnen
30 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Sivuille on koottu koko Suomenlinnan historia aikakausittain, tiedot saaren museoista, ravintoloista ja muista palveluista sekä siellä toimivista organisaatioista. Opaskarttaan on koottu suosituimmat kohteet.
Visa mera
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nuorisolle suunnattu Veteraanien perintö -sivusto sisältää tietoa talvi-, jatko- ja Lapin sotien historiasta ja taustatekijöistä sekä jälleenrakentamisen ajasta. Siviiliväestön sotakokemuksia valottava osio täydentyy www-lomakkeen avulla, sähköpostitse tai kirjeitse lähetetyillä kertomuksilla. Tietopankkiin on koottu katsauksia sotiin liittyvistä aiheista kuten aseista, sotalapsista, sotilaspapeista, ulkomaisista vapaaehtoisista ja sotavangeista sekä sotien aikana toimineista järjestöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Visa mera
Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955 -projektin tietokannat sisältävät tietoja talvi- ja jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista sekä Itä-Karjalan siviilileireillä kuolleista vangeista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Vuosina 1914-22 sotaoloissa kuolleiden henkilötietoja voi hakea mm. nimen, kuolintavan ja ideologian mukaan. Tietokanta on osa Valtioneuvoston sotasurmaprojektia.
Visa mera
Sivuilla esitellään Tammenlehvän Perinneliiton toimintaa, jonka tarkoituksena on Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteiden vaaliminen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen kansalaissotaan ja sodan jälkeisiin vankileireihin liittyvää kuvamateriaalia selityksineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Visa mera
Artikkeli geologi Matti Sauramon tutkimusretkestä Itä-Karjalan Äänislinnaan asemasotavaiheessa vuonna 1942 kertoo kiinnostavasti sekä alueesta että sota-ajasta. Sen aineistona ovat Sauramon omat muistiinpanot retkestä. Artikkeli löytyy Geologi-lehdestä 64 (2012).
Webbplatsens språk:
Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi kuunnella radiosarjaa, jossa on haastateltu vuonna 1944 Kannaksen ratkaisutaistelussa mukana olleita miehiä. Heitä haastatteli Martti Pohjakallio vuonna 1966. Kirjailija Paavo Rintala kokosi haastattelujen pohjalta kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Talvisotayhdistyksen julkaisema sivusto tarjoaa tietoa talvisotaan valmistautumisesta, taisteluista, talvisodan politiikasta ja kotirintaman toiminnasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Andreas McKeough on tutkinut, miten aikalaiset kokivat vuoden 1918 sodan, miten he kirjoittivat siitä ja miten sodasta kirjoittaminen on toiminut henkilökohtaisten kokemusten käsittelemisen välineenä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Artikkelikokoelma käsittelee sotavankeja ja internoituja pääasiassa toisen maailmansodan aikana. Kirjoittajina on tutkijoita Suomesta, Norjasta, Saksasta, Puolasta ja Venäjältä.
Visa mera
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotasurmasampo on Suomeen liittyviin sotatapahtumiin vuosina 1914-1922 keskittynyt sivusto.
Sieltä löytyvät tiedot yli 40 000 surmansa saaneesta henkilöstä. Taistelupaikkakortistossa on tiedot sisällissodan taisteluista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kansallisarkiston selvitys Lahden vankileirin toiminnasta ja vankien kuolleisuudesta Lahdessa vuonna 1918. Selvityksessä on käyty läpi kirkonkirjoja, valtiorikosoikeuksien ja Suomen sotaväen arkistoaineistoja sekä useita muita asiakirjakokonaisuuksia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Hilda Tolonen on tutkinut opinnäytteessään sitä, miten sodan sukupuolittuneisuus ja naiskuva näkyvät ja
rakentuvat lukion oppikirjoissa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelussa on ollut yhteensä 17 oppikirjaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi syventyä sisällissodan tapahtumiin Tampereella 3D-mallinnettujen virtuaalikokemusten, pelillisyyden, artikkeleiden, kuvien ja videoiden välityksellä. Myös Vapriikissa 15 vuoden ajan esillä ollut Tampere 1918 -näyttely on nähtävissä digitaalisena 360°-kuvattuna versiona. Suomeksi ja englanniksi julkaistut sisällöt on suunnattu niin sisällissodasta tietoa etsiville koululaisille kuin muillekin vuoden 1918 tapahtumista kiinnostuneille.
Visa mera
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Webbplatsens språk:
Visa mera