Järvenpään taidemuseon keskeisin kokoelma koostuu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksista. Mukana on maisemia, arjen kuvauksia ja muotokuvia.
Webbplatsens språk: 
https://jarvenpaantaidemuseo.finna.fi/

Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/ha.154/

Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/paivakirjat/index.html

Visa mera
Postimerkin historiaa osa 2 käsittelee itsenäisen Suomen ensimmäisiä omia merkkejä, mm. ensimmäisiä leijonamerkkejä sekä värikkäitä postimerkkejä.
Webbplatsens språk: 
https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/

Visa mera
Täällä voi tutustua taidemaalari Elga Sesemannin (1922-2007) teoksiin ja henkilöhistoriaan. Sivustolla on yli 400 kuvaa Sesemannin maalauksista, piirustuksista ja luonnoksista. Sivuilta löytyy myös lista hänen näyttelyistään sekä lehtileikkeitä arvosteluista ja artikkeleista.
Webbplatsens språk: 
https://www.elgasesemann.com/fi/

Visa mera
Miikka Vuorela on koonnut sivustolle Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan rikostilastoja 1800-luvun alusta nykypäivään.
Webbplatsens språk: 
https://criminalstatistics.fi/

Visa mera
Täällä voi tutustua kuvanveistäjä Eemil Halosen (1875–1950) eri puolilla Suomea ja luovutettua Karjalaa sijaitseviin hautaveistoksiin. Verkkonäyttely esittelee 43 kohdetta ja lähes 50 teosta. Tutkija Jaana Luttinen on kirjoittanut elämäntarinat ja taustoittanut teosten syntyä.
Webbplatsens språk: 
https://autuaitten.eemil.fi/

Visa mera
Täällä voi tutustua säveltäjä Kaija Saariahon (1952-2023) teoksiin ja henkilöhistoriaan.
Webbplatsens språk: 
https://saariaho.org/

Visa mera
1900-luvun kansanmurhien historia. Bibliografia.
Webbplatsens språk: 
https://www.historyplace.com/worldhistory/genocide/

Visa mera
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Webbplatsens språk: 
https://tietava.finlit.fi/kynalla-kyntajat/

Visa mera
Postimerkin historiaa -sarjan kolmas osa käsittelee suomalaisen kulttuurin ja Suomen historian esittämistä postimerkeissä.
Webbplatsens språk: 
https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/

Visa mera
Pablo Picasson taidetta vaalivan museon sivuilta löytyy kuvia Picasson teoksista sekä tietoa Picasson elämästä ja taiteen kehityksestä.
Webbplatsens språk: 
https://museupicassobcn.cat/en/

Visa mera
Täällä voi tutustua Berliinissä syntyneen Charlotte Salomonin (1917-1943) elämään ja taiteeseen. Sivustolla on julkaistu Salomonin teos Leben? oder Theater?, joka on sadoista maalauksista muodostuva elämäkerrallinen, juutalaisperheen vaiheista kertova kokonaisuus.
Webbplatsens språk: 
https://jck.nl/en/theme/charlotte-salomon

Visa mera
Jyrki Siukosen kirja arktisista matkoista ja niiden olomuodosta tarinoina. Tarkastelun kohteena on tekstejä 1800-luvun lopulta 1930-luvun puoliväliin, pääosin Grönlannista ja kaukaiselta Wrangelinsaarelta.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.21435/tl.290

Visa mera

Sidor