Täällä voi tutustua Martta Wendelinin henkilöhistoriaan ja elämäntyöhön taidemaalarina ja kuvittajana. Blogissa on kirjoituksia Wendelinin postikorttitaiteesta, kuvituksista ja maalauksista.

Sanakirjan avulla voi tarkastella sateenkaarihistorian sanastoa ja kielenkäyttöä. Sanakirja on laadittu etsimällä Helsingin Sanomista sanoja ja ilmauksia, joita vuosina 1904–1939 on käytetty homoista, lesboista, transsukupuolisista ja intersukupuolisista ihmisistä.

Kolmiosainen radiosarja kertoo Viron itsenäistymiseen liittyvistä tapahtumista 1900-luvun alussa. Ohjelmissa haastatellaan virolaisia historioitsijoita.

Verkkonäyttelyssä tutustutaan kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen uraan ja teoksiin kahden kaupungin näkökulmasta. Matka alkaa Turusta ja jatkuu Helsinkiin, jonne taiteilija muutti vuonna 1927.

Harri Vanhalan tutkimus amerikansuomalaisten työläisten perustamasta Kylväjä-kommuunista 1920- ja 30-luvun Neuvostoliitossa.

Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.

Postimerkin historiaa osa 2 käsittelee itsenäisen Suomen ensimmäisiä omia merkkejä, mm. ensimmäisiä leijonamerkkejä sekä värikkäitä postimerkkejä.

Täällä voi tutustua kuvanveistäjä Eemil Halosen (1875–1950) eri puolilla Suomea ja luovutettua Karjalaa sijaitseviin hautaveistoksiin. Verkkonäyttely esittelee 43 kohdetta ja lähes 50 teosta. Tutkija Jaana Luttinen on kirjoittanut elämäntarinat ja taustoittanut teosten syntyä.

Postimerkin historiaa -sarjan kolmas osa käsittelee suomalaisen kulttuurin ja Suomen historian esittämistä postimerkeissä.