6 träffar. Visar 1 - 6 träffar.
Tietoja Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tampereen, Tornion (vuoteen 1788) ja Turun kaupunkien perukirjoissa ja huutokauppakamarien pöytäkirjoissa olevista kirjamaininnoista ja kirjojen omistajista ennen vuotta 1810.
Visa mera
Kirjassa käsitellään avantgardea suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksessa esitellään taiteilijoita ja ryhmiä sekä arvioidaan niiden yhteyttä kansainväliseen avantgardeen. Lisäksi tarkastellaan avantgarden ja modernismin vastaanottoa suomalaisessa kritiikissä ja taiteen instituutioissa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietokantaan on koottu perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Helsinkiläinen taidegalleria järjesti vuosina 1914 ja 1916 kolme näyttelyä, joissa esittäytyi sittemmin maailmankuuluja modernisteja Saksasta ja Venäjältä. Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan kolmea taidenäyttelyä, niiden taustaa ja vastaanottoa sekä esillä olleita taiteilijoita ja heidän teostensa myöhempiä vaiheita 1900-luvun taiteen historiassa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.
Visa mera