SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Webbplatsens språk: 
http://sa-kuva.fi/

Visa mera
Täällä esitellään toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoitustutkimuksen tuloksia. Saksalaiset rakensivat Käsivarren Lappiin kymmeniä kilometrejä pitkän puolustuslinjan vuonna 1944. Sivuilla on kartta-aineistoja, kuvia sekä artikkeleita erilaisista linnoituskohteista.
Webbplatsens språk: 
https://www.forgottenfronts.fi/

Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk: 
https://sotatie.fi/

Visa mera
Sodan ja rauhan keskus Muisti taltioi sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia. Museossa voi vierailla elävästi rakennetussa näyttelyssä sodan tunnelmista ja tapahtumista sekä rintamalla että kotona. Museon sivuilla voi tutustua mm. verkkonäyttelyihin Rintamalta rintamalle ja Päämajakaupungin tarina-ateriat sekä oppaaseen, joka esittelee sotahistorialliset kohteet Mikkelissä.
Webbplatsens språk: 
https://www.muisti.org/

Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk: 
https://salpakeskus.fi/

Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk: 
https://www.sotasampo.fi/fi/

Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk: 
https://sotavainajat.net

Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk: 
https://www.arkistot.info/jr50/info.php

Visa mera
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435497

Visa mera
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Webbplatsens språk: 
http://kansataisteli.sshs.fi/

Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk: 
http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/

Visa mera
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Webbplatsens språk: 
https://sotamuistot.arkisto.fi/fi/

Visa mera
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Pekka Kujamäki tarkastelee tutkimuksessaan suomalais-saksalaista aseveljeyttä ennen kaikkea monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit pitivät koossa. Keitä nämä aseveljeyden tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä? Kirjassa valotetaan pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta ja täydennetään kuvaa aseveljeyden kohtaamisista sekä kielen ja kielitaidon merkityksestä aseveljeyden arjessa.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/skst.1488/

Visa mera