Verkkojulkaisu liittyy Teatterimuseossa syksyllä 2013 esillä olleeseen näyttelyyn. Artikkeleissa käsitellään mm. antiikin kreikkalaisten tragedioiden ihmiskuvaa sekä modernin ajan esityskäytäntöjä Euroopassa ja Suomessa. Julkaisussa on listattuna Suomessa esitetyt tragediat sekä tehdyt käännökset.
Webbplatsens språk: 
https://www.teatterimuseo.fi/fi/Tragedia-ajassa-ajaton-tragedia

Visa mera
Kuka oli Homeros vai oliko kukaan? British museumin blogissa käsitellään antiikin kirjallisuuden alkuvaihetta, dokumentaatiota sekä historiallisia ja nykynäkemyksiä siitä, kuka on kirjoittanut eepokset Iliaan ja Odysseian.
Webbplatsens språk: 
https://blog.britishmuseum.org/who-was-homer/

Visa mera
Manna Satama on suomentanut toisella vuosisadalla eläneen Lukianoksen Tanssista-tekstin, joka on ainoa antiikista säilynyt tanssia käsittelevä kokonainen teksti. Suomennoksen lisäksi julkaisu sisältää selitysosan sekä tietoa antiikin pantomiimitanssista, tanssiin liittyvästä kreikankielisestä terminologiasta ja tanssijan ammattitaidosta.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-021-8

Visa mera
Kokoelma latinankielisiä rukouksia, joista useat on sävelletty myös virsiksi tai kuuluisiksi hengellisiksi lauluiksi, mm. Ave Maria, Ave maris stella, Ave mater dolorosa, Ave verum corpus, Dies irae, Panis angelicus, Te deum.
Webbplatsens språk: 
https://www.preces-latinae.org

Visa mera
Pia Hounin ja Kalle Knaapin toimittama kirja käsittelee Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnassa 300-luvulta 1400-luvun puoliväliin kirjoitettua kirjallisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Teoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa nykyisin tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään.
Webbplatsens språk: 
https://doi.org/10.54743/bts.52

Visa mera