Sivuilla kerrotaan matkoista, joita Suomen autonomian ajan keisarit Aleksanteri I, Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II tekivät seurueineen Kaakkois-Suomeen.
Webbplatsens språk: 
http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/keisarinmatkasivut/index.html

Visa mera
Viipurin kaupungin historia perustamisesta luovuttamiseen toisen maailmasodan jälkeen. Sivulta löytyy myös luovutetun Karjalan kartta ja kuvia Viipurista eri aikoina.
Webbplatsens språk: 
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/viipuri/viipurihist.htm

Visa mera
Täällä voi tutustua Suomenlinnan historian venäläiseen aikakauteen. Sveaborgiksi nimetty linnoitus siirtyi Venäjän keisarikunnalle vuonna 1908. Venäläinen aika linnoituksessa kesti vuoteen 1918 saakka. Näyttely kertoo mm. Viaporin sotilaallisesta merkityksestä, tekniikan kehityksestä, rakentamisen uudistuksista ja kasarmin arjesta.
Webbplatsens språk: 
http://suomenlinna.fi/krepostsveaborg/

Visa mera
Petri Neuvosen väitöskirjatutkimus käsittelee Viipurin vanhankaupungin fyysistä ja kulttuurista muutosta vuosina 1856–1939. Siinä käydään läpi kahdeksan vuosikymmentä alueen rakennushistoriaa. Samalla tutkimus tarkastelee kulttuurista muutosta, joka ilmeni viipurilaisten suhtautumisessa vanhankaupungin linnoitusmuureihin, rakennuksiin sekä katu- ja kaupunkinäkymiin.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7590-7

Visa mera
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran (VSKS) tuottama sivusto kokoaa yhteen Viipuria koskevia digitaalisia aineistoja. Wiipuri.fi sisältää otteita Wiipurin arkistoyhdistyksen (WAY) kuvakokoelmasta, tarinallistettuja tutkimukseen perustuvia kertomuksia Viipurin historiasta ja luentoja Viipuri-tutkimuksen teemoista.
Webbplatsens språk: 
https://wiipuri.fi/

Visa mera
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-450-6

Visa mera
Täällä voi tutustua Inkerinmaan ja sen asukkaiden historiaan ja elämäntarinoihin sekä inkeriläiseen kansanperinteeseen ja kulttuuriin. Tietopaketti sisältää myös inkerinsuomalaisten videohaastatteluja, kirjavinkkejä, arkisto- ja museolähteitä sekä tehtäviä yläkouluun ja lukioon.
Webbplatsens språk: 
https://inkerilaiset.finlit.fi/

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1469/

Visa mera
Suomen Leijonat voitti legendaarisen Neuvostoliiton Punakoneen aniharvoin. Tuomo Lappalainen kuvaa tällaisen ottelun tapahtumia ja merkitystä artikkelissaan.
Webbplatsens språk: 
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vuonna-1971-kun-leijonat-voitti-neuvostoliiton-punakoneen/

Visa mera
Suomen Rautatiemuseon verkkonäyttely Venäjän keisarin junasta ja keisarillisesta rautatiematkustamisesta.
Webbplatsens språk: 
https://rautatiemuseo.fi/keisarin-juna

Visa mera
Sitran julkaisemassa työpaperissa on esimerkkejä menneistä energiakriiseistä ja energiatalouden murroksista vuoden 1973 öljykriisistä alkaen. Työpaperi sisältää neljä ehdotusta, joiden avulla Suomessa voidaan varautua syvään energiakriisiin.
Webbplatsens språk: 
https://www.sitra.fi/julkaisut/energiakriisin-kynnyksella-mita-voimme-oppia-menneesta/

Visa mera
Ylen juttusarja kertoo tapahtumista ja ihmiskohtaloista sadan vuoden takaa Suomen itsenäistymisen alkuajoilta.
Webbplatsens språk: 
https://yle.fi/uutiset/3-9417230

Visa mera
Osuuskunta Poesian sivuilla on vapaasti luettavissa saksalaisen Johann Gottfried Seumen (1763–1810) kirja matkalta, jonka hän teki suureksi osaksi kävellen. Kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältävä Kesä 1805 on ensimmäinen Seumelta suomennettu teos.
Webbplatsens språk: 
https://poesia.fi/teokset/kesa-1805/

Visa mera