37 träffar. Visar 31 - 37 träffar.
Noora Viljamaa on tutkinut sotakoirien merkitystä niiden kanssa tekemisissä olleille sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Tutkimusaineistona on mm. neljä sotaveteraanien laatimaa sotakoira-aiheista romaania, sotapäiväkirjoja sekä sotaveteraaneilta kerättyä muistitietoaineistoa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Ilomantsin Sotatie on yli 30 sotahistoriakohteesta muodostuva reitti, johon voi tutustua myös verkossa. Sivuilta löytyy kohdekuvaukset, henkilöesittelyjä sekä Rajakenraalin majan, Taistelijan talon ja Öykkösenvaaran taistelupaikan virtuaalikierrokset.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sotamuistosampo-palvelussa voi katsoa veteraanihaastatteluja, jotka Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttivat vuosina 2007–2009. Haastateltavat kertovat kokemuksistaan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa sekä ajasta ennen sotia ja niiden jälkeen. Kertojina ovat eri aselajien miehet, virolaiset vapaaehtoiset, suomalaisessa SS-vapaaehtoisjoukoissa palvelleet, lotat, sotilaskotisisaret ja sotilaspojat. Palvelussa voi tehdä hakuja haastattelujen sisältöihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Rintamalehdet olivat sotilaille tarkoitettuja lehtiä. Virallisia rintamalehtiä julkaisivat tiedotuskomppaniat, epävirallisia joukko-osastolehtiä puolestaan aktiiviset rintamasotilaat. Kansalliskirjaston digipalvelussa on yhteensä 144 rintamalehtinimekettä vuosilta 1939–1945.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Kirjailija, FT Anna Kortelaisen, Kansalliskirjaston ja Kirjastokaistan tuottama Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo Kansalliskirjaston aineistojen evakuoinnista talvi- ja jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Terhi Pietiläisen tutkimus käsittelee Viipurista ja sen lähialueilta evakkoon lähteneiden muistelukerrontaa. Kirjassa tarkastellaan sitä, miten haastateltavat muistivat ja kokivat evakkoon lähtönsä kotiseuduiltaan, millaisia kokemuksia heillä oli evakkomatkoiltaan, miten heidän asettumisensa uudelle kotiseudulle eteni ja millaisia olivat heidän siirtokarjalaisuutensa ilmenemismuodot haastatteluhetkellä. Tutkimus perustuu Karjalaisista siirtokarjalaisiksi -muistitietohankkeessa toteutettuihin haastatteluihin.
Webbplatsens språk:
Visa mera