Arkistoaineistoon perustuva oppimateriaali siitä, miten sota vaikuttaa yksityiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan. Kirja tarjoaa välineitä lähdekriittiseen tarkasteluun. Se on suunnattu peruskoulun 7.−9. luokille ja lukioon. Kaksikielinen kirja sopii historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen sekä toisen kotimaisen kielen opetukseen.

Verkkogalleria kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on tiedemiehiä, vapaussotureita, kulttuurivaikuttajia, tavallisia kansalaisia ja päättäjiä.

Yle klassisen Musiikin syntymäpäiväkalenteri kertoo monipuolisesti Suomen musiikkielämän vaikuttajista. Kalenterin karikatyyrit ovat Lassi Rajamaan käsialaa.

Muotokuvassa-sarjassa kurkistetaan ihmisten elämään. Esiteltävät henkilöt pohtivat tärkeitä valintojaan, elämänsä käännekohtia, voimanlähteitä sekä visioitaan. Miten minusta on tullut minä? Sarjaan on valittu kiinnostavia henkilöitä - nuoria ja vanhoja, lupaavia ja kokeneita. Muotokuvassa-sarja keskittyy kuvattaviinsa ja antaa heidän sanoa sanottavansa.

Lena von Bonsdorffin kirjoittama elämäkerta Martin Wegeliuksesta (1846–1906). Wegelius johti lähes neljännesvuosisadan ajan perustamaansa Helsingin musiikkiopistoa, Sibelius-Akatemian edeltäjää. Hän toimi myös oopperakapellimestarina, säveltäjänä, kuoronjohtajana, kuorosäveltäjänä ja sovittajana.

Anna-Liisa Haavikon toimittamassa radiosarjassa uppoudutaan vaihtuvien vieraiden kanssa erilaisiin elämäkertoihin; millaisia kerrostumia päähenkilöiden elämäkerroista löytyy ja mitä jo kerrottujen henkilötarinoiden taakse on kätkeytynyt.

Ohjelmasarja Benjamin Franklinista, jonka elämäntarina liittyy vahvasti Amerikan vallankumoukseen ja itsenäisyyden julistukseen 1776.

Harri Vanhalan tutkimus amerikansuomalaisten työläisten perustamasta Kylväjä-kommuunista 1920- ja 30-luvun Neuvostoliitossa.

Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori ja valtioneuvos. Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän toiminnasta ja yhteistyöstä muiden vaikuttajien kanssa monilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla ja kansallisissa hankkeissa. Ne ovat myös ajankuvaa vuosisadan vaihteen myllerryksistä: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta sekä poliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.