43 träffar. Visar 1 - 30 träffar.
Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain.
Visa mera
Sotavankeudessa Neuvostoliitossa kuolleiden suomalaisten matrikkeli.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla on tietoa yhdistyksen toiminnasta, sotavainajien etsinnöistä, hautauksesta ja muistomerkeistä. Lisäksi on tilastotietoja vuosien 1939-1945 sodista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sisältää tietoa Lotta-perinteestä, liitosta sekä järjestön historiasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla kerrotaan Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Pioneerimuseon ja Salpalinjan perinneyhdistyksen sekä niistä muodostuvan Salpakeskuksen toiminnasta. Matkailijan Salpa –osiossa esitellään Salpalinjan käyntikohteita.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Nuorisolle suunnattu Veteraanien perintö -sivusto sisältää tietoa talvi-, jatko- ja Lapin sotien historiasta ja taustatekijöistä sekä jälleenrakentamisen ajasta. Siviiliväestön sotakokemuksia valottava osio täydentyy www-lomakkeen avulla, sähköpostitse tai kirjeitse lähetetyillä kertomuksilla. Tietopankkiin on koottu katsauksia sotiin liittyvistä aiheista kuten aseista, sotalapsista, sotilaspapeista, ulkomaisista vapaaehtoisista ja sotavangeista sekä sotien aikana toimineista järjestöistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Visa mera
Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955 -projektin tietokannat sisältävät tietoja talvi- ja jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista sekä Itä-Karjalan siviilileireillä kuolleista vangeista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sivuilla esitellään Tammenlehvän Perinneliiton toimintaa, jonka tarkoituksena on Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteiden vaaliminen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Valikoima Suomen historian tapahtumia käsittelevistä verkossaa olevista asiakirjoista n. vuodesta 1200.
Visa mera
Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, lopullisessa muodossaan 4.6.01 avatun museon nettisivuilla tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Tietopaketit päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, Päämajan legendaarisesta viestikeskus Lokista, Mannerheimin kuuluisasta rautatiesalonkivaunusta. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Elonet-tietokannassa on julkaistu 700 Finlandia-katsausta vuodesta 1943 vuoteen 1964. Ne muodostavat sarjan ajankuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudesta teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Sakari Selinin kirja on omakohtainen kuvaus Tampereen seudulla jatkosodan aikana toimineesta vasemmistolaisten nuorten ryhmästä, joka vastusti Suomen ja natsi-Saksan yhteisiä sotatoimia.
Webbplatsens språk:
Visa mera
SA-kuva-arkisto sisältää noin 170 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa. Kokoelmassa on kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta.
Visa mera
Artikkeli geologi Matti Sauramon tutkimusretkestä Itä-Karjalan Äänislinnaan asemasotavaiheessa vuonna 1942 kertoo kiinnostavasti sekä alueesta että sota-ajasta. Sen aineistona ovat Sauramon omat muistiinpanot retkestä. Artikkeli löytyy Geologi-lehdestä 64 (2012).
Webbplatsens språk:
Visa mera
JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Seppo Hänninen on koonnut eri sotahistoriallisista lähteistä kuvauksen rykmentin liikkeistä ja taisteluista jatkosodan aikana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Mannerheim-ristin ritarit -palvelu pohjautuu Ilmari Hurmerinnan vuonna 2008 toimittamaan Ritarimatrikkeliin. Ritarit on lueteltu sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Opinnäytteessä käsitellään Suomen sodissa 1939-1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asemaa.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi kuunnella radiosarjaa, jossa on haastateltu vuonna 1944 Kannaksen ratkaisutaistelussa mukana olleita miehiä. Heitä haastatteli Martti Pohjakallio vuonna 1966. Kirjailija Paavo Rintala kokosi haastattelujen pohjalta kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Suomen Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki Kansa taisteli -lehden numerot verkossa. Lehti ilmestyi vuosina 1957-1986 Sotamuisto-yhdistyksen julkaisemana. Sivustolla voi lukea myös aiemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka eivät mahtuneet lehteen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketti eduskunnan roolista jatkosodan välirauhan solmimisessa koostuu skannatuista alkuperäisistä pöytäkirjoista sekä niitä referoivista teksteistä, jotka on asetettu historialliseen viitekehykseensä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevässä verkkonäyttelyssä luodaan katsaus linnoitustöihin Salpa-asemassa ja tutustutaan rakentajien kertomuksiin. Tehtäväpaketti sisältää aineistoja yläkoulu- ja lukioikäisille.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä kerrotaan eduskunnan siirtymisestä Kauhajoelle talvisodan sytyttyä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Talvisotayhdistyksen julkaisema sivusto tarjoaa tietoa talvisotaan valmistautumisesta, taisteluista, talvisodan politiikasta ja kotirintaman toiminnasta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Saksalaisia, neuvostoliittolaisia, englantilaisia ja USA:laisia asiakirjoja, sopimuksia, kirjeitä, lausuntoja ja muita dokumentteja Suomen asemasta ja tilanteesta toisen maailmansodan alussa.
Visa mera
Sotasampo kokoaa yhteen viime sotiimme liittyviä verkkoaineistoja. Palvelussa voi etsiä tietoja talvi- ja jatkosodan tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista sekä sotiin liittyvistä henkilöistä. Sotasammon kautta löytyvät myös Kansa taisteli -lehden artikkelit sekä tiedot vuosina 1939–1945 menehtyneistä.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tietopaketissa kerrotaan eduskunnan työskentelystä vuosina 1939−1944.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten sotilaiden sijoittumista Suomessa, heidän suhteitaan paikallisiin naisiin sekä lasten syntyvyyttä. Lisäksi analysoidaan lasten asemaa sodan aikana ja sen jälkeen sekä suhtautumista suomalaisten naisten seurusteluun ulkomaalaisten sotilaiden kanssa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of German Soldiers :
Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948.
Visa mera
Tutkimuksessa Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja
Itä-Karjalassa : ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948, osa II analysoidaan neuvostosotavankien ja suomalaisten naisten lasten sekä saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien lasten kohtaloita. Lisäksi tutkitaan Saksaan lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia, saksalaisten sotilaiden lapsia Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa sekä suomalaissotilaiden lapsia Itä-Karjalassa ja neuvosto-Karjalassa. Teoksessa on kaksi osaa ja se on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Englannin kielinen nimi on The Children of Foreign Soldiersin Finland, Norway, Denmark, Austria, Poland and Occupied Soviet Karelia Children of Foreign Soldiers in Finland 1940–1948. Volume II,
Visa mera
Verkkopalvelussa voit etsiä tai lisätä sukulaisesi tietoja ja vaiheita sotien aikaan kartalla. Tietojen lisääminen edellyttää rekisteröitymistä. Sotapolkuun pyritään keräämään mahdollisimman kattava luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Palveluun on lisätty noin 94 500 kaatuneen tiedot valmiiksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera