8 träffar. Visar 1 - 8 träffar.
Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on lähes 6 500 suomalaista pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta. Tietoihin sisältyvät perhetiedot, tiedot henkilön koulutuksesta ja urasta, teoksista ja tuotannosta sekä julkisista muotokuvista ja muistomerkeistä. Myös lähdekirjallisuutta on koottu elämäkertatietojen päätteeksi.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi, radioääni ja tv-juontaja Meri Louhos muistelee elämäänsä Ylen artikkelisarjassa. Mukana on myös tallenteita Ylen arkistosta.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Viron Laulasmaalla sijaitseva Arvo Pärtin keskus on säveltäjän henkilöarkisto. Keskuksessa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Sivustolla voi tutustua Pärtin henkilöhistoriaan ja teoksiin sekä lukea artikkeleita ja katsoa videoita.
Visa mera
Lena von Bonsdorffin kirjoittama elämäkerta Martin Wegeliuksesta (1846–1906). Wegelius johti lähes neljännesvuosisadan ajan perustamaansa Helsingin musiikkiopistoa, Sibelius-Akatemian edeltäjää. Hän toimi myös oopperakapellimestarina, säveltäjänä, kuoronjohtajana, kuorosäveltäjänä ja sovittajana.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja esittelee 126 säveltäjänaista, jotka vaikuttivat Suomen 1800- ja 1900-luvun musiikkielämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Jokaisesta on laadittu historialliseen alkuperäisaineistoon perustuva elämäkerta-artikkeli teosluetteloineen ja lähdetietoineen.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Margit Rahkosen kirjoittama Margaret Kilpisen elämäkerta avaa henkiöhistorian ohella näkymän suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään. Keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Margaret ja Yrjö Kilpisen kirjeenvaihto.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Juhani Koivisto tarkastelee kirjassaan runon ja musiikin yhteyttä säveltäjä Toivo Kuulan (1883–1918) yksinlauluissa ja kansanlaulusovituksissa. Kirjassa kerrotaan myös laulujen syntyvaiheista ja siitä, miten ne liittyvät Kuulan omaan elämään.
Webbplatsens språk:
Visa mera
Täällä voi tutustua säveltäjä Kaija Saariahon (1952-2023) teoksiin ja henkilöhistoriaan.
Webbplatsens språk:
Visa mera