Fakta om Borgå lantdag (25.3.-19.7.1809), Kejsar Alexander I:s tal vid lantdagens öppnande den 28 mars 1809 samt tal vid lantdagens avslutande, i.o.m. vilket Finland ansetts blivit "upphöjt bland nationernas antal". Innehåller också en litteraturförteckning.
Webbplatsens språk: 
https://www.riksdagen.fi/SV/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eduskunta/historiallisia-dokument...

Visa mera
Webbutställningen Det ryska Sveaborg presenterar Sveaborgs historia under den ryska tiden 1808-1918. I utställningen får man veta bl.a. om Sveaborgs militära betydelse, teknikens utveckling, moderniseringar inom byggandet och kasernens vardag.
Webbplatsens språk: 
http://suomenlinna.fi/krepostsveaborg/swe/index.html

Visa mera
Siirtolaisuusinstituutin arkiston aineistot Finnassa käsittävät kirjeitä ja valokuvia, jotka liittyvät suomalaisten maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen 1800- ja 1900-luvuilla. Aineistoja on esimerkiksi Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Webbplatsens språk: 
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%220%2Fsiirtolaisuusinstituutti%2F%22

Visa mera
Johan Vilhelm Snellmanin kootut teokset. Koottujen teosten yhteydessä on kuvausta J. V. Snellmanista ja hänen toimistaan eri aikoina, kronologia sekä kuvia.
Webbplatsens språk: 
http://snellman.kootutteokset.fi/

Visa mera
Lisensiaatintutkimus kuvaa työväenliikkeen syntyä ja leviämistä Suomessa 1900-luvun alun maaseudulla ja siitä, miten yksilön aktiivisuus saattoi vaikuttaa liikeen ja aatteen kehitykseen. Lähtökohtana on suutari Vihtori Lindholmin toiminta ja sen vaikutus Urjalassa.
Webbplatsens språk: 
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/76514/lisuri00103.pdf

Visa mera
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Webbplatsens språk: 
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95340

Visa mera
Kansallisarkiston näyttely esittelee, millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden eurooppalaisten maiden silmin Suomen itsenäistymistä edeltävinä vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina.
Webbplatsens språk: 
https://www.arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/n%C3%A4yttelyt-2/pro-finlandia-julisten%C3%A4yttelyt

Visa mera
Boken behandlar den allmänbildande undervisningens historia i Åbo från 1872 till 2014. Den berättar om skolundervisningens praktiker, hur de påverkades av maktskiftena i vårt land och hurdant läromaterial användes genom tiderna.
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//historiikki_ruotsi_web.pdf

Visa mera
Elias Lönnrotin ensimmäisen kerran vuonna 1839 ilmestynyt lääkärikirja esittelee tavallisimpia tauteja ja niiden hoitoa ja antaa terveen elämän ohjeita.
Webbplatsens språk: 
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907427?page=1

Visa mera
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Webbplatsens språk: 
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit

Visa mera
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-450-6

Visa mera
Vuonna 1899 kerättiin helmikuun manifestia vastustavaan suureen adressiin yli puoli miljoonaa nimeä. Pitäjittäin ja kaupungittain valittu lähetystö lähti viemään adressia suuriruhtinaalle. Lähetystön jäsenistä julkaistiin kuvasto, jonka Ulrika Juselius on digitoinut. Kuvasto on pdf-muodossa.
Webbplatsens språk: 
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf

Visa mera
Sivustolla kuvataan Suomen itsenäisyysvaiheen tapahtumia ja keskeisiä merkkihenkilöitä. Kronologia esittelee itsenäistymiskehityksen kannalta tärkeitä päivämääriä sekä muita merkittäviä tapahtumia. Pienoiselämäkerrat kertovat politiikan, talouden, median, sivistyksen, puolustuslaitoksen ja urheilun aloilla toimineista henkilöistä.
Webbplatsens språk: 
http://itsenaisyys100.fi/

Visa mera
Teos käsittelee Turun kaupungin yleissivistävän koulutuksen historiaa vuodesta 1872 vuoteen 2014. Siinä käydään läpi varhaisen koulun opetusta, vallanvaihtojen vaikutusta siihen ja sen vaatimuksiin sekä käytössä olleita oppimateriaaleja.
Webbplatsens språk: 
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_historiikki_8mt.pdf

Visa mera
Artikkelissa tutkitaan vanhan Viipurin hiippakunnan kirjakokoelmia, niiden alkuperää ja kohtaloa ja kirjahistoriaan tiivisti limittyviä kirjastojen historiaa ja koulutuksen historiaa. Artikkeli on julkaistu teoksessa Kirkkohistorian alueilla (Toim. Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. SKHST 217). Helsinki: SKHS, 2011.
Webbplatsens språk: 
https://blogs.helsinki.fi/tvhlaine/files/2012/01/Vanhan-Viipurin-kirjahistoria1.pdf

Visa mera
Täällä voi tutustua Suomenlinnan historian venäläiseen aikakauteen. Sveaborgiksi nimetty linnoitus siirtyi Venäjän keisarikunnalle vuonna 1908. Venäläinen aika linnoituksessa kesti vuoteen 1918 saakka. Näyttely kertoo mm. Viaporin sotilaallisesta merkityksestä, tekniikan kehityksestä, rakentamisen uudistuksista ja kasarmin arjesta.
Webbplatsens språk: 
http://suomenlinna.fi/krepostsveaborg/

Visa mera
Verkkonäyttely esittelee venäläisen sotaväen jäljiltä Suomeen jääneitä arkistoaineistoja, kuten sotilasasiakirjoja, piirustuksia ja karttoja. Osa aineistosta löytyy Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta digitoidussa muodossa, osasta löytyy vain kuvailutiedot.
Webbplatsens språk: 
http://www.narc.fi/vesa

Visa mera
Viapori - Suomenlinna Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 kertoo Viaporin linnoituksen ja Suomenlinnan historiasta kolmen valtakunnan aikana: Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja Suomen itsenäisen tasavallan puolustuslinnoituksena sekä nykyajasta sotaisan kauden jälkeen. Samalla siitä voi lukea Helsingin kaupungin historiaa. Teos on kaksikielinen. (Kansallisarkiston toimituksia 26)
Webbplatsens språk: 
https://arkisto.fi/uploads/Ajankohtaista/Viapori%20-%20Suomenlinna%20Kolmen%20valtakunnan%20linnoitu...

Visa mera