125 osumaa haulle. Näytetään 91 - 120 tulosta.
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai oman talon vuonna 1890. Toiminta alkoi järjestäytyä, ja seuran piiriin ilmaantuu rivityöntekijöitä. Virallisiin dokumentteihin heistä on jäänyt vain vähän tietoa. SKS:n verkkonäyttely kertoo heistä, jotka jäivät kesäkuumalla kaupunkiin, ja talosta, jota he vartioivat.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkkosovelluksen avulla voi lukea vuosina 1870–1940 ilmestyneitä suomenkielisiä kaunokirjallisia teoksia ja tarkastella kartalla niiden maantieteellisiä paikkoja. Aineistona on yli 800 Projekti Lönnrotin ja Project Gutenbergin vapaasti käytettävissä olevaa teosta. Sovellus on toteutettu Turun yliopistossa kulttuurihistorian oppiaineessa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Minna Canthin kirjoittamia näytelmiä, novelleja ja romaaneja.
Näytä enemmän
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa kuvataan ja arvioidaan V. A. Koskenniemen (1885–1962) kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ylen Kirjakartalla oppaina on 90 kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat eri paikkakunnille. Kartalle on valikoitu 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Noesis on esseemuotoisiin runoilijapuheenvuoroihin keskittyvä verkkojulkaisu. Kirjoittajina ovat mm. Jyrki Kiiskinen, Virpi Alanen, Taneli Viljanen, Silene Lehto ja Kristian Blomberg.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ylen Elävässä arkistossa voi kuunnella ja katsella ohjelmia, joissa kirjailija Eeva Kilpi kertoo elämästään ja työstään.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kotimaisten kielten keskuksen Agricola-kokonaisuudessa on tietoa suomen kirjakielen kehityksestä, Mikael Agricolasta, suomen sanaston ja nimien historiasta sekä linkkejä Agricolan teoksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
7 veljestä sisältää Aleksis Kiven klassikkoromaanin luku luvulta, juonilyhennelmän, sanaston, kuvauksen kustakin veljeksestä, artikkelin romaanin julkaisemisesta ja vastaanotosta sekä artikkelin romaanin kielestä. Mukana on myös tehtäviä erityisesti yläkouluille ja lukioille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Aleksis Kiven digitaalisessa arkistossa voi tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa säilytettäviin käsikirjoituksiin, kirjeisiin, piirustuksiin ja painotuotteisiin. Sivuilla on tietoa Kiven elämästä ja tuotannosta. Aleksis Kivi ja SKS –aikajana esittelee kansalliskirjailijan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhtymäkohtia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n blogissa julkaistaan SKS:n piirissä toimivien tutkijoiden kirjoituksia kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi katsoa Kirjastokaistan ohjelmia, joissa esiintyy satoja kirjailijoita. Mukana on myös kääntäjiä ja kuvittajia sekä eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tietokannassa on tiedot suomalaisen (suomen- ja saamenkielisen sekä suomenruotsalaisen) kaunokirjallisuuden, kansanrunouden, lastenkirjallisuuden ja yleisen tietokirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Käännöksiä voidaan hakea tekijän suku- tai etunimen, alkuteoksen, kääntäjän, käännöksen kielen, teoksen genren tai julkaisuvuoden mukaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Riitta Nelimarkan sivuilla kerrotaan taiteilijan monipuolisesta tuotannosta ja näyttelyistä, joissa hänen töihinsä voi tutustua. Mukana mm. CV, yhteystietoja ja galleriasivut.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Päätalo-instituutti on Taivalkoskella toimiva Kalle Päätalon kirjoittajaperinnettä edistävä ja ylläpitävä yhteisö, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää ja kannustaa kirjoittamisharrastusta sen eri muodoissa. Sivulla on tietoa mm. Kalle Päätalon elämästä ja tuotannosta, instituutin järjestämästä koulutuksesta sekä Napero-Finlandia satukilpailuista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pohjoista kirjallisuutta -kokonaisuus sisältää tietoa pohjois-pohjalaisista teoksista ja kirjailijoista sekä kuvausta pohjoisen kirjallisuuselämästä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sivuilla esitellään kuvin ja tekstein vuonna 1890 valmistuneen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon vaiheita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Jyrki Siukonen tarkastelee kirjassaan Pentti Haanpään varhaisia novelleja, metsätyökämpän kuvauksia ja Neuvostoliittoon pyrkineitä lama-ajan loikkareita. Keskeisenä tutkimuskohteena on Noitaympyrän päähenkilö Pate Teikka.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Aineisto koostuu Vaasan kaupunginkirjaston omistuksessa olleista Eino Leinon ja hänen lähipiirinsä kirjeistä ja muita asiakirjoista. Niiden joukossa on Leinon kirjoituksia ja runoja sekä muiden muassa Werner Söderströmin ja Otavan Alvar Renqvistin kirjeet, joissa he torjuvat tarjouksen kustantaa Leinon runoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän