37 osumaa haulle. Näytetään 1 - 30 tulosta.
SKS:n sivusto esittelee kansanrunousarkiston, kirjallisuusarkiston, seuran kirjaston, kustannusosaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan ja yhteystiedot. Lisäksi seuran sivuilla on suomalaisen kirjallisuuden tekstejä sekä tutkimuskokonaisuuksia niistä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Antti Tuurin Uuden Jerusalemin ja Maan avaruuden tekstienväliset kytkennät Raamattuun. (Lisensiaatintyö, 1995),
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista naistenviihdettä kahden kotimaisen kirjailijan, Hilja Valtosen ja Aino Räsäsen teosten kautta. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa sitä, miten Valtosen ja Räsäsen teokset kuvastavat aikaansa ja mitä teokset kertovat sukupuolten välisistä suhteista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimuksen aiheena on, mitä sota on merkinnyt suomalaisille kirjailijoille. Kysymystä selvitetään kaunokirjallisten teosten, kirjailijoiden omaelämäkerrallisten tekstien ja kulttuuriaikakauslehtien kirjallisuusarvostelujen kautta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tutkimus tekijyydestä, tekijänimistä ja kirjoittamisen moniulotteisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Algot Untolan eri nimillä kirjoittamia tekstejä tekijyyden näkökulmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat suomalaisten kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, alan tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen ja muiden toimijoiden lahjoituksina saaduista yksityisarkistoista. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat arkistoidaan kirjallisuusarkistoon. Luettelon avulla selviää keiden arkistoja ja kokoelmia kirjallisuusarkistossa on, mitä ne sisältävät ja onko aineistoissa käyttörajoituksia.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Lieven Ameelin tutkimus suomenkielisen kaunokirjallisuuden Helsinki-kuvauksista. Aineisto koostuu yli kuudestakymmenestä romaanista, novellikokoelmasta ja yksittäisestä novellista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Arto Köykkä on tutkinut väitöskirjassaan, miten Pentti Saarikoski on valikoinut ja käyttänyt uskonnollista kieltä ja mitä tämä kieli kertoo hänen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvistä ajatuksistaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcastissa paneudutaan kulttuurin, kirjallisuuden sekä historian kysymyksiin. Vesa Kyllösen vieraina keskustelemassa on tutkijoita ja oman alansa asiantuntijoita.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa historian, kielitieteen ja kirjallisuuden alan tutkijat tarkastelevat Kalle Päätalon tuotantoa ja kirjailijan merkitystä historian kuvaajana, kielen käyttäjänä sekä ihmisen luonteenpiirteiden kuvaajana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pohjoismaista kirjallisuutta käsittelevä teos sisältää aritkkeleita ja esseitä, joiden aiheena on mm. Matias Riikosen kirja Iltavahtimestarin kierrokset, Tove Janssonin proosa ja Johannes Heldénin digitaalinen runous.
Näytä enemmän
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Hanna Karhun ja Päivi Koiviston toimittaman julkaisun artikkeleissa tarkastellaan enimmäkseen Aleksis Kiven runokokoelman Kanervalan ulkopuolelle jäävää runotuotantoa. Artikkelit syventävät näkemystä Kiven runoilijanlaadusta, hänen asemastaan kirjallisuudenhistoriassa sekä hänen runojensa keinovalikoimasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen.
Näytä enemmän
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän