35 osumaa haulle. Näytetään 1 - 30 tulosta.
Nummisuutarien kriittinen editio tarjoaa näytelmän luettavaksi siinä muodossa kuin Aleksis Kivi sen julkaisi. Editiossa voi esimerkiksi etsiä tietoa Nummisuutarien eri aikoina julkaistuista versioista sekä tutustua näytelmän ensipainokseen kuvina.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kalevalan Aino on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30. Julkaisu havainnollistaa Aino-runoa ja sen taustoja sekä Lönnrotin toimitusperiaatteita kansanrunoaineiston suhteen.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio on suunnattu kaikille Suomen historiasta ja kulttuurista sekä niitä koskevien käsitysten muotoutumisesta kiinnostuneille. Julkaisu sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä täydennetyn Maamme kirjan vuoden 1878 painoksen sekä teoksen uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944. Teoksen historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja käsitellään laajasti edition johdannossa.
Näytä enemmän
Avoin Kalevala avaa nykylukijalle kansalliseepoksen uudella tavalla: millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Klassikkokirjasto sisältää suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa.
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän vuodelta 1867. Kriittinen editio tarjoaa mahdollisuuden tutustua näytelmän taustaan ja vastaanottoon, kirjallisiin ja draamallisiin ominaispiirteisiin, näyttämöhistoriaan sekä kirjallisuushistorialliseen asemaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kriittinen editio Aleksis Kiven pienoisnäytelmästä Yö ja päivä. Artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat tietoa näytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Täällä voi lukea Aleksis Kiven näytelmätekstin ja tutustua sen syntyyn, julkaisuhistoriaan, vastaanottoon, kirjallisuushistorialliseen asemaan ja kirjallisiin ominaispiirteisiin. Liitteissä on tietoa mm. tekstiin tehdyistä muutoksista sekä Kullervon säilyneestä käsikirjoituskatkelmasta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Samuli Björnisen toimittama kirja tarjoaa katsauksen teorioihin, joilla on kuvattu kirjallisuuden ja kertomuskulttuurin muutosta uudella vuosituhannella. Turkimuksen kohteena ovat eri medioita ja lajityyppejä edustavat nykytekstit, kuten Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen, televisiosarja Game of Thrones sekä internetin selviytymissivustot.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Elise Nykänen tarkastelee kirjassaan eksistentiaalisia eli maailmassa olemista koskevia tunteita Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosassa.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Riitta Jytilä käsittelee kirjassaan traumaattista muistia nykyproosassa. Aineistona on Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Puhdistus, Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman sekä Emmi Itärannan Teemestarin kirja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Päivi Koiviston toimittamassa kirjassa tarkastellaan Aleksis Kiveä runoilijana ja tarjotaan näkökulmia Kiven Kanervala-runokokoelmaan.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen.
Näytä enemmän
Joutsenen erikoisjulkaisu lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Suvi Nyman on tutkinut materiaalisen ympäristön, esinemaailman ja agraariyhteisön kuvausta kolmessa suomalaisessa maaseutua kuvaavassa teoksessa, jotka ovat Orvokki Aution Pesärikko-trilogia, Eeva Joenpellon romaani Neito kulkee vetten päällä ja Marja-Liisa Vartion romaani Se on sitten kevät.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pia Hounin ja Kalle Knaapin toimittama kirja käsittelee Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnassa 300-luvulta 1400-luvun puoliväliin kirjoitettua kirjallisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Teoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa nykyisin tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
SKS:n Finnassa voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston ja kirjaston aineistoja. Erillisissä hauissa voi haun kohdistaa erikseen arkiston tai kirjaston aineistoihin sekä kotimaisiin artikkeleihin ja kansainvälisiin e-aineistoihin. Tarjolla on myös avoimesti luettavissa olevia tiedekirjoja.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan 2000-luvun parinmuodostuskertomuksiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Yksityisarkistoaineistot, kuten kirjeenvaihto, päiväkirjat ja käsikirjoitukset, ovat tärkeitä historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoille. Kirja tarjoaa näkymän yksityisarkistojen maailmaan ja aineistoihin kohdistuvaan humanistiseen tutkimukseen. Teos on suunnattu kaikille arkistoaineistoista sekä aineistojen tutkimuksesta kiinnostuneille - niin tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille kuin toimittajille ja opettajille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee kattavasti kirjallisuudentutkimuksen eri menetelmiä, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Kirja sopii yliopisto-opintoihin, lukiolaisille sekä kaikille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa käsitellään nykylukion kirjallisuudenopetuksen lähtökohtia ja käytänteitä, tiedostavan lukemisen mahdollisuuksia ja kokemuksellista lukemista. Artikkelien kirjoittajat esittelevät ajankohtaisia näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Keskeinen argumentti on se, että lukion kirjallisuudenopetus on keskittynyt liikaa tekstianalyyttiseen lähilukemiseen, kun taas kokemuksellisuus ja reflektiivisyys voivat motivoida nuoria lukijoita uudella tavalla.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Jussi Lahtinen käsittelee monitieteisessä tutkimuksessaan työväenluokkaista tarinankerrontaa. Tutkimuksen pääkysymys on: millaista luokkapuhetta suomalainen pitkän 1970-luvun (n. 1968–1982) työläiskirjallisuus tuottaa? Tutkimusaineistona on ollut 94 romaania ja 24 novellikokoelmaa 48 eri kirjailijalta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Millaista oli Suomen ensimmäisiin romaanikirjailijoihin kuuluneen Charlotta Falkmanin poetiikka? Millaisia vaiheita Minna Canthin tuotannossa on? Entä millä tavoilla ruotsalainen Jonas Hassen Khemiri kuvaa maahanmuuttajayhteisöjä? Teoksessa esitellään kirjailijapoetiikan keskeiset tutkimuslinjat ja analysoidaan useiden kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden poetiikkaa 1800-luvulta 2020-luvulle. Kirjan ovat toimittaneet Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sirpa Salenius tarkastelee kirjassaan amerikkalaisten luomaa Suomi-kuvaa. Aineistona on ollut Yhdysvalloissa 1800-luvulla julkaistu Suomea käsittelevä matka- ja kaunokirjallisuus.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirja tarkastelee Suomen ja Venäjän kirjallisia suhteita keskittyen erityisesti venäjäksi kirjoittavien naisten vastaanottoon Suomessa aina 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Kirjan ovat toimittaneet Kati Launis, Viola Parente-Čapková ja Arja Rosenholm.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän