Kirsi-Maria Nummila käsittelee kirjassaan suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisen kulttuurin kehitystä uuden ajan alun vuosisatoina. Kirjassa tarkastellaan suomen kielen roolia yhtenä monikielisen yhteiskunnan kirjoitettuna kielenä. Kirja esittelee kirjoitustapojen ja kielenpiirteiden lisäksi tekstilajeja, suomeksi julkaisemista ja kielellisiä valintoja eri yhteyksissä. Miten suomea käytettiin hallinnon, uskonnon ja arjen teksteissä? Miten muut käytetyt kielet, kuten ruotsi ja latina, vaikuttivat vanhaan kirjasuomeen?

Aleksis Kiven näytelmä, jota ei esitetty tai julkaistu lainkaan kirjailijan elinaikana. Kriittinen editio valaisee näytelmän taustaa ja kirjallisia piirteitä sekä antaa tietoa teoksen julkaisuhistoriasta ja avaa teoksen kieltä kaikille kirjailijan tuotannosta kiinnostuneille.

Finnassa voi tutustua Lottamuseon kokoelmissa oleviin esineisiin ja valokuviin, kuten kaukokirjoitinlotta Ulla-Brita Sundbergin valokuva-albumiin.

Kaisa Laaksonen on tutkinut Suomessa vuosina 2000–2015 ilmestyneitä kuvakirjoja, joiden päähenkilöt ovat lapsia. Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että lapsifiguurien muodostumisen taustalla vaikuttavat historialliset lapsikäsitykset ja pedagoginen intentio, joka voi kohdistua lapseen tai aikuiseen. Esiin nousi kolme erilaista tapaa esittää lapsia: aikuisen ohjaamat, itsenäiset ja huomiota hakevat lapset.

Kuluttajaliiton tietopankissa on julkaistu ohjeita ja artikkeleja aiheesta digi. Opastusta löytävät tietomurron kohteeksi joutuneet, vahvaa salasanaa kaipaavat, valokuituliittymien ja sopimusten kanssa pähkäilijät sekä kulujaan ja laskutustaan pohtivat.

Artikkeli kertoo itsenäisyyspäivän vastaanottojen, iltajuhlien sekä Keisarillisen palatsin valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestettyjen tanssiaisten historiaa.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa kerrotaan tulokset selvityksessä, jossa tunnistettiin ja arvioitiin historiallista ja nykyistä syrjintää, sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia. Komissio on myös selvittänyt, miten nämä vaikuttavat edelleen ja luonut ehdotuksen saamelaisten ja valtion yhteistyön parantamiseksi. Kaksiosaisen raportin yhteenveto ehdotuksista.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa kerrotaan tulokset selvityksessä, jossa tunnistettiin ja arvioitiin historiallista ja nykyistä syrjintää, sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia. Komissio on myös selvittänyt, miten nämä vaikuttavat edelleen ja luonut ehdotuksen saamelaisten ja valtion yhteistyön parantamiseksi. Komissio järjesti vuosina 2023–2024 yhteensä noin 370 yksilö- ja ryhmäkuulemista. Lisäksi se kuuli asiantuntijoita sekä vastaanotti kirjallisia kertomuksia ajalla 2022–2025. Kaksiosaisen raportin osa II, Valtioneuvoston julkaisuja 2025:98. Raportti on julkaistu saamen kielillä erillisinä julkaisuina.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa kerrotaan tulokset selvityksessä, jossa tunnistettiin ja arvioitiin historiallista ja nykyistä syrjintää, sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia. Komissio on myös selvittänyt, miten nämä vaikuttavat edelleen ja luonut ehdotuksen saamelaisten ja valtion yhteistyön parantamiseksi. Kaksiosaisen raportin osa I, Valtioneuvoston julkaisuja 2025:97. Raportti on julkaistu saamen kielillä erillisinä julkaisuina.

Maarika Kujasen ja Tapio Raunion toimittamassa kirjassa analysoidaan vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta.