27 osumaa haulle. Näytetään 1 - 27 tulosta.
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Venäläisen sotaväen jäljiltä Suomeen jääneitä arkistoaineistoja, kuten sotilasasiakirjoja, piirustuksia ja karttoja. Osa aineistosta löytyy Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta digitoidussa muodossa, osasta löytyy vain kuvailutiedot.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Elias Lönnrotin ensimmäisen kerran vuonna 1839 ilmestynyt lääkärikirja esittelee tavallisimpia tauteja ja niiden hoitoa ja antaa terveen elämän ohjeita.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Vuonna 1899 kerättiin helmikuun manifestia vastustavaan suureen adressiin yli puoli miljoonaa nimeä. Pitäjittäin ja kaupungittain valittu lähetystö lähti viemään adressia suuriruhtinaalle. Lähetystön jäsenistä julkaistiin kuvasto, jonka Ulrika Juselius on digitoinut. Kuvasto on pdf-muodossa.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Fakta om Borgå lantdag (25.3.-19.7.1809), Kejsar Alexander I:s tal vid lantdagens öppnande den 28 mars 1809 samt tal vid lantdagens avslutande, i.o.m. vilket Finland ansetts blivit "upphöjt bland nationernas antal". Innehåller också en litteraturförteckning.
Näytä vähemmän
Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan maaseudun työväestön, torppareiden, mäkitupalaisten, muonamiesten ja loisten asuinolosuhteisiin ja niihin suhtautumiseen ja suunnitelmiin niiden parantamiseksi.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Lisensiaatintutkimus kuvaa työväenliikkeen syntyä ja leviämistä Suomessa 1900-luvun alun maaseudulla ja siitä, miten yksilön aktiivisuus saattoi vaikuttaa liikeen ja aatteen kehitykseen. Lähtökohtana on suutari Vihtori Lindholmin toiminta ja sen vaikutus Urjalassa.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Ville Kajanteen tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, jonka tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten kansainvälinen kulttuuriadressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Siirtolaisuusinstituutin arkiston aineistot Finnassa käsittävät kirjeitä ja valokuvia, jotka liittyvät suomalaisten maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen 1800- ja 1900-luvuilla. Aineistoja on esimerkiksi Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Näytä vähemmän
Artikkelissa tutkitaan vanhan Viipurin hiippakunnan kirjakokoelmia, niiden alkuperää ja kohtaloa ja kirjahistoriaan tiivisti limittyviä kirjastojen historiaa ja koulutuksen historiaa. Artikkeli on julkaistu teoksessa Kirkkohistorian alueilla (Toim. Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. SKHST 217). Helsinki: SKHS, 2011.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Pulikation som handlar om folkstyres historiska rötter i Finland, och hur detta styre utvecklats till sin nuvarande form.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Boken behandlar den allmänbildande undervisningens historia i Åbo från 1872 till 2014. Den berättar om skolundervisningens praktiker, hur de påverkades av maktskiftena i vårt land och hurdant läromaterial användes genom tiderna.
Näytä vähemmän
Ylen palkitussa televisiosarjassa syvennytään Ruotsin vallan ajan merkitykseen Suomen kehitykselle.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Vuonna 1961 julkaistu väitöskirja on kattava kuvaus Suomen torpparilaitoksen toiminnasta, kehityksestä ja lakkauttamisesta.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan 1800-luvun lopun Suomen lehdistön keskustelukulttuuria. Aineisto koostuu sanomalehden yleisönosastokirjoituksista sekä muista sanomalehtiartikkeleista, joissa käsitellään aikakauden keskustelukulttuuria. Tutkimus analysoi ärtyneisyyden lisääntymistä keskustelussa.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Webbutställningen Det ryska Sveaborg presenterar Sveaborgs historia under den ryska tiden 1808-1918. I utställningen får man veta bl.a. om Sveaborgs militära betydelse, teknikens utveckling, moderniseringar inom byggandet och kasernens vardag.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Näytä vähemmän
Webbplatsen beskriver händelser som ledde till Finlands självständighet och presenterar framstående personer som har spelat en central roll för Finlands självständighet och den finländska kulturen.
Näytä vähemmän
Sivuille on koottu koko Suomenlinnan historia aikakausittain, tiedot saaren museoista, ravintoloista ja muista palveluista sekä siellä toimivista organisaatioista. Opaskarttaan on koottu suosituimmat kohteet.
Näytä vähemmän
Turku oli 1810-luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus. Topi Artukka tarkastelee kirjassaan julkisen seuraelämän kehittymistä ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun eliitille.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Johan Vilhelm Snellmanin kootut teokset. Koottujen teosten yhteydessä on kuvausta J. V. Snellmanista ja hänen toimistaan eri aikoina, kronologia sekä kuvia.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Artikkeli kertoo itsenäisyyspäivän vastaanottojen, iltajuhlien sekä Keisarillisen palatsin valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestettyjen tanssiaisten historiaa.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Helsingin historiaa käsittelevän sarjan artikkeli kuvaa tekstein, kuvin ja kartoin Helsingin rakentamista vuoden 1808 tuhoisan tulipalon jälkeen. Siinä esitellään myös arkkitehti C. L. Engel.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
SLS:n julkaisema teos valottaa kaupankäynnin historiaa ja kohtaamisia Suomessa 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kirjoittajat ovat sosiologian, historian ja perinteentutkimuksen tutkijoita. Kauppaa käytiin aukioilla, kirkonmäillä ja markkinapaikoilla, joissa paikallinen väestö sekä kiertävät romanit, tataarit ja juutalaiset kauppiaat tapasivat. Teoksessa käsitellään myös Suomenlahden rannalla käytyä kauppaa ja maaseudun kierteleviä myyjiä.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Pirita Frigren tarkastelee tutkimuksessaan sitä, minkälainen oli merimiesten vaimojen sosiaalinen
ja taloudellinen asema 1800-luvun alkupuolen ja puolivälin kaupunkiyhteisössä.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Sivustolla kuvataan Suomen itsenäisyysvaiheen tapahtumia ja keskeisiä merkkihenkilöitä. Kronologia esittelee itsenäistymiskehityksen kannalta tärkeitä päivämääriä sekä muita merkittäviä tapahtumia. Pienoiselämäkerrat kertovat politiikan, talouden, median, sivistyksen, puolustuslaitoksen ja urheilun aloilla toimineista henkilöistä.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän
Noora Viljamaa käsittelee tutkimuksessaan syntyperältään aviottomien lasten huono-osaisuuden kokemuksia ja huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä 1800-luvun Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan myös Turun vuoden 1827 suurpalon kautta, millainen vaikutus yhteiskunnallisilla kriiseillä oli sen kokeneiden elämänkulkuihin.
Sivuston kieli:
Näytä vähemmän