Jenna Saarenketo on tutkinut lottien kokemuksia toisen maailmansodan aikana Saksaan tehdyiltä palkinto- ja virkistysmatkoilta. Saarenketo on selvittänyt mm. matkustamisen syitä ja saksalaisten motiiveja kutsuille. Tutkimusaineistona ovat lottien matkapäiväkirjat ja kirjeet sekä heidän lehtiin kirjoittamansa matkakertomukset ja antamansa haastattelut.

Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.

Yhdenvertaisuuden esteitä tutkitaan yhä useammin osallistavin menetelmin. Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuviin ihmisiin suhtaudutaan oman elämänsä asiantuntijoina ja tasavertaisina tutkimuskumppaneina. Kirjassa lähestytään kanssatutkimusta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä, yhteiskuntaan vaikuttavana toimintana ja tieteen yhteiskuntavastuun edistäjänä. Teosta voidaan hyödyntää niin laadullisten tutkimusmenetelmien opetuksessa kuin erilaisissa organisaatioissa, joissa on kiinnostusta toteuttaa osallistuvaa tutkimusta.

Teatterikorkeakoulun julkaisussa avataan luokkataustan vaikutuksia käsitteellisen ja kokemuksellisen tiedon valossa sekä tarjotaan ehdotuksia luokkataustan huomioimiseen taiteellisissa prosesseissa ja koulutuksessa. Tavoitteena on tuoda luokkaisuuden ja siihen liittyvän eriarvoisuuden näkökulmia mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Julkaisussa käsitellään enimmäkseen kokemuksia tanssitaiteen kentällä, mutta se on suunnattu yleisemmin taidealojen opiskelijoille ja ammattilaisille, kasvatusaloilla toimiville sekä kaikille yhteiskuntaluokan ja ruumiillisuuden suhteesta kiinnostuneille.

Simpukka ry on kerännyt tarinoita tahattoman lapsettomuuden kokeneilta. Tarinoita kertyi yli sata, ja niitä voi lukea yhdistyksen sivuilla.

Kirja lähestyy Suomen kehitysyhteistyön historiaa työntekijöiden kokemusten kautta. Kokemuksistaan kertoo joukko suomalaisia, jotka ovat työskennelleet kansainvälisen kehitysavun parissa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kirja käsittelee myös kehitysyhteistyön vaiettua puolta, kuten korruptiota, kehityshankkeiden vastustusta ja niiden ei-toivottuja seurauksia kohdemaissa.

Ann-Marie Ivars on koonnut kirjaansa Etelä-Pohjanmaalta Amerikkaan 1900-alussa lähteneiden siirtolaisten ja paluumuuttajien kokemuksia ja elämäntarinoita.

Miten työ ja toimeentulo ovat muokanneet miesten ja naisten välisiä suhteita maaseudulla? Mitä tapahtui, kun elinolot muuttuivat ja ihmiset lähtivät liikkeelle – sosiaalisesti, henkisesti ja maantieteellisesti? Kirjassa tarkastellaan maaseudun historiaa varhaismodernista ajasta 1900-luvun puoliväliin. Suomi ja Pohjoismaat ovat keskiössä, mutta ne on sijoitettu globaaliin kontekstiin.

Miten kaupungeista tulee merkityksellisiä paikkoja? Millaisia kuulumisen ja vierauden tunteita paikat voivat herättää? Kirjoittajat pohtivat kaupungin tekemisen muotoja ja niiden suhdetta kaupunkikehittämiseen erityisesti kaupunkilaisten toimijuuden näkökulmasta. Kirja sopii kaupunkitutkijoille, opiskelijoille sekä muille kaupungeista kiinnostuneille. Kirjan ovat toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson.