79 osumaa haulle. Näytetään 61 - 79 tulosta.
Artikkelissa kuvataan Elias Lönnrotin työstämän uuden Kanteletar-laitoksen sisältöä ja tutkimusta sekä vertaillaan Kantelettaren runojen eri laitosten muotoja toisiinsa. (Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain , Vuosikerta. 20 , Nro 1 , Sivut 10–27)
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan 2000-luvun parinmuodostuskertomuksiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Yksityisarkistoaineistot, kuten kirjeenvaihto, päiväkirjat ja käsikirjoitukset, ovat tärkeitä historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoille. Kirja tarjoaa näkymän yksityisarkistojen maailmaan ja aineistoihin kohdistuvaan humanistiseen tutkimukseen. Teos on suunnattu kaikille arkistoaineistoista sekä aineistojen tutkimuksesta kiinnostuneille - niin tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille kuin toimittajille ja opettajille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa tarkastellaan suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja muutosta postmodernin ajan jälkeen. Teoksessa tuodaan eri näkökulmista esille, miten tämä muutos ja sitä edustava metamodernismi ilmenevät nykyisessä suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti eri genrejä, kuten rap-lyriikkaa, kokeellista runoutta, proosaa, spekulatiivista fiktiota ja lastenkirjallisuutta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee kattavasti kirjallisuudentutkimuksen eri menetelmiä, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Kirja sopii yliopisto-opintoihin, lukiolaisille sekä kaikille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Miten ja milloin kirjoitustaito yleistyi Suomessa? Minne ja mistä aiheista ihmiset kirjoittivat? Täällä voi tutustua itseoppineiden kansanihmisten teksteihin vuosilta 1664–1918. Sivusto sopii kaikille Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista ja kansanelämästä kiinnostuneille. Koulujen käyttöön löytyy oppimistehtäviä moniin eri tarkoituksiin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Verkko-oppaissa esitellään tiedonlähteitä, annetaan vinkkejä tiedonhankintaan ja kerrotaan SKS:n kirjaston aineistoista ja palveluista. Oppaiden aiheina ovat tiedonhaun perusteet, folkloristiikka, kirjallisuudentutkimus sekä kotimainen kaunokirjallisuus. Osa oppaiden tiedonlähteistä on kaikille avoimia, osa käytettävissä SKS:n asiakasverkossa.
Näytä enemmän
Anna Kuutsa käsittelee tutkimuksessaan dialogikerronnan ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Jotunin tuotannossa kuvataan usein rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia henkilöhahmojen elämänkulkuun. Tutkimuksen ensisijaisena kohdetekstinä on lyhyt yhdenpäivänromaani Arkielämää.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Kirjassa käsitellään nykylukion kirjallisuudenopetuksen lähtökohtia ja käytänteitä, tiedostavan lukemisen mahdollisuuksia ja kokemuksellista lukemista. Artikkelien kirjoittajat esittelevät ajankohtaisia näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Keskeinen argumentti on se, että lukion kirjallisuudenopetus on keskittynyt liikaa tekstianalyyttiseen lähilukemiseen, kun taas kokemuksellisuus ja reflektiivisyys voivat motivoida nuoria lukijoita uudella tavalla.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Jussi Lahtinen käsittelee monitieteisessä tutkimuksessaan työväenluokkaista tarinankerrontaa. Tutkimuksen pääkysymys on: millaista luokkapuhetta suomalainen pitkän 1970-luvun (n. 1968–1982) työläiskirjallisuus tuottaa? Tutkimusaineistona on ollut 94 romaania ja 24 novellikokoelmaa 48 eri kirjailijalta.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Ida Henritiuksen, Olli Löytyn ja Anne Mäntysen toimittamassa kirjassa tarkastellaan tietokirjallisuuden monipuolista kenttää. Kirjassa pohditaan muun muassa, miten kokemus- ja tutkimustieto asemoituvat eri kirjallisuudenlajeissa ja miten lajien rajoista neuvotellaan. Kirja sopii tietokirjallisuuden tutkimuksen oppikirjaksi ja siitä on hyötyä myös opettajille, kirjailijoille, kirja-alan toimijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Tomi Huttusen toimittamassa kirjassa esitellään venäläisen kirjallisuuden suomennosten ja Suomessa tehtyjen ruotsinnosten historiaa sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden venäjännösten historiaa. Samalla valotetaan venäläisen kaunokirjallisuuden historiallista Suomi-kuvaa, suomalaisten tutkimusmatkoja Venäjälle sekä kotimaisten kirjailijoiden Venäjä-käsityksiä.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Reeta Holopainen tarkastelee luonnon merkityksiä sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välisiä suhteita Eila Kivikk’ahon (1921–2004) runotuotannossa. Erityisesti modernistina tunnettu Kivikk’aho julkaisi kuusi runoteostaan vuosien 1942–1995 välisenä aikana. Reeta Holopaisen tutkimus kattaa runoilijan koko tuotannon.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Pukstaavin sivuilla esitellään kirjallisuuden lajityypit lukusuosituksineen. Oppimateriaali soveltuu yläkouluun ja toiselle asteelle.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Millaista oli Suomen ensimmäisiin romaanikirjailijoihin kuuluneen Charlotta Falkmanin poetiikka? Millaisia vaiheita Minna Canthin tuotannossa on? Entä millä tavoilla ruotsalainen Jonas Hassen Khemiri kuvaa maahanmuuttajayhteisöjä? Teoksessa esitellään kirjailijapoetiikan keskeiset tutkimuslinjat ja analysoidaan useiden kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden poetiikkaa 1800-luvulta 2020-luvulle. Kirjan ovat toimittaneet Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sarianna Kankkunen käsittelee kirjassaan koettuja tiloja kirjailija Maarit Verrosen tuotannossa. Kirja on ensimmäinen tutkimus Maarit Verrosesta, jonka tuotanto ulottuu neljälle vuosikymmenelle ja useisiin eri genreihin.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Sirpa Salenius tarkastelee kirjassaan amerikkalaisten luomaa Suomi-kuvaa. Aineistona on ollut Yhdysvalloissa 1800-luvulla julkaistu Suomea käsittelevä matka- ja kaunokirjallisuus.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten kirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten kirja ja kirjailijan työn muuttuvat digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Teoksessa tarkastellaan romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Kirja sisältää kolmetoista tapaustutkimusta, ja siinä analysoidaan mm. Anni Kytömäen, Iida Turpeisen ja Jussi Valtosen teoksia. Kirjan ovat toimittaneet Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo.
Sivuston kieli:
Näytä enemmän