Läheisen poismeno on aina järkytys. Monta asiaa on hoidettavana, muistettavaa on paljon ja on vaikea hahmottaa, miten asiat hoidetaan. Tähän pakettiin on koottu ohjesivuja siitä, mitä tulee muistaa, tietoa perunkirjoituksesta sekä vinkkisivuja surumusiikista ja muistovärssyistä.
Asiakirjamalleja, perunkirjoitusoppaita sekä muistovärssyjä kannattaa tutkia myös kirjoista. Useimmista kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos).
Perunkirjoitusohjeita on teoksissa Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) ja Puronen, Pertti: Näin teen perukirjan, (5.uud.p., 2013 sisältää liitteenä myös perukirjan lomakepohjan).
Muistovärssyjä löytyy värssykirjoista ja runoteoksista. Tässä muutama: Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun, Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia, Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun, Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun, Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun, Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen.
Kokoelmat
Makupalat.fi-toimituksen kokoamia paketteja ajankohtaisista aiheista.
Rakastatko kirjoittamista? Tähtäätkö kirjailijaksi? Tarvitset tietoa siitä, kuka tukee, mistä saat arvioita ja mitä kirjailijan ammatissa täytyy tietää.
Miten suomen kieli on kehittynyt ja miten se on kehittänyt suomalaista mieltä? Heijastuuko maailman muutos puheessamme? Entä kuka oli Agricola?
Joko pääsiäisenä alkaisi kevät? Pitkän paaston ja kylmän kauden jälkeen nautitaan valosta, hyvästä ruoasta ja keväästä!
Talven lumet matkaavat muistoihin, mullasta nostaa päätään yksi jos toinenkin kasvi ja linnut tervehtivät meitä taas.
Voimaa ja inspiraatio musiikista! Kokoelmasta löytyy sekä kirjoituksia musiikista että musiikkia kuunneltavaksi.
Minna Canth loi tasa-arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan työllään ja teoksillaan. Hän oli aktiivinen, voimakas persoona ja merkittävä vaikuttaja, ensimmäinen suomalainen nainen, jota kunnioitetaan liputuspäivällä.
Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty 8.3. vuodesta 1975. Juuret naisten omaan päivään ovat kuitenkin 1900-luvun alusta. Naistenpäivänä juhlitaan naisia, mutta muistetaan myös sitä, kuinka kaukainen tavoite tasa-arvo maailmassa vielä on.