Väitöskirja käsittelee rakennetun kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ja käytännön toimintaa 2020-luvun alun Suomessa. Siinä verrataan museologian alan näkemyksiä kulttuuri- ja luonnonperinnön merkityksestä sekä yhteiskunnallisten strategioiden ja lainsäädännön tavoitteita. Se nostaa esille ristiriitaisuuksia näiden välillä ja suojelutoimien sattumanvaraisuuden.

Tällä kysymyksellä testataan oletko ihminen ja estetään automatisoitu roskaaminen.