132 träffar. Visar 61 - 90 träffar.
Biografiakeskus esittelee Venäjän hallitsijoita ja heidän puolisoitaan Pietari I:stä Nikolai II:een.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia?professions=keisari

Visa mera
Biografiakeskus julkaisee suomalaisten ja Suomeen liittyvien (Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisten) merkkihenkilöiden elämäkertoja. Keskuksen sivulta löytyvät Kansallisbiografian lisäksi kokonaisuudet: : Talouselämän vaikuttajat, Henkilökuvat, Kenraalit ja amiraalit, Turun hiippakunnan paimenmuisto, SKS:n jäsenet ja Suomen papisto 1800–1920.
Webbplatsens språk: 
https://www.kansallisbiografia.fi/

Visa mera
Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on lähes 6 500 suomalaista pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta. Tietoihin sisältyvät perhetiedot, tiedot henkilön koulutuksesta ja urasta, teoksista ja tuotannosta sekä julkisista muotokuvista ja muistomerkeistä. Myös lähdekirjallisuutta on koottu elämäkertatietojen päätteeksi.
Webbplatsens språk: 
https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia

Visa mera
SKS:n verkkojulkaisussa esitellään lähes 500 keisarillista Venäjää palvellutta suomalaista kenraalia ja amiraalia. Pienoiselämäkerrat käsittävät kohdehenkilöiden henkilö- ja perhetietojen lisäksi tietoja heidän uransa etenemisestä sekä saaduista kunnia- ja ansiomerkeistä. Tietoa voi hakea joko hakulomakkeella tai sukunimen mukaan aakkosittain järjestetystä listasta.
Webbplatsens språk: 
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit

Visa mera
Kieli ja identiteetti tutkii kielen ja identiteetin suhdetta ja sen ilmentymiä. Kirjoittaja käsittelee seitsemää eri kielellistä identiteettiä: perinteinen maalaisuus, moderni maalaisuus, kaupunkilaisuus, yleissuomalaisuus, kansainvälisyys, alakulttuurit, ekspatriaatit. Teoksessa analysoidaan eri kieli-identiteetteihin kuuluvia tekstipätkiä tulkitsemalla mm. niiden äänteellisiä ja sanastollisia piirteitä.
Webbplatsens språk: 
http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on koonnut tietopaketin jouluperinteestä. Sivuilla on artikkeleita joulunvieton eri puolista, kirjallisuusviitteitä ja linkkejä sekä kansanrunousarkiston aineistonäytteitä.
Webbplatsens språk: 
https://juhlakalenteri.finlit.fi/joulu

Visa mera
Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietopakettiin on koottu keskikesän juhlan perinteitä kokoista koristeluun. Mukana on myös vanhat merkkipäivät yrjöstä kekriin, kansanrunousarkiston aineistonäytteitä sekä Viljo Kajavan ja Juhani Siljon juhannusrunot.
Webbplatsens språk: 
https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus

Visa mera
Aleksis Kiven digitaalisessa arkistossa voi tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa säilytettäviin käsikirjoituksiin, kirjeisiin, piirustuksiin ja painotuotteisiin. Sivuilla on tietoa Kiven elämästä ja tuotannosta. Aleksis Kivi ja SKS –aikajana esittelee kansalliskirjailijan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhtymäkohtia.
Webbplatsens språk: 
http://www.finlit.fi/kivi

Visa mera
Miten Neuvostoliittoa on muisteltu eri aikoina ja millaisena se on näyttäytynyt erilaisissa kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa? Kirja käsittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä muistoja, käsityksiä ja mielikuvia. Teoksen kirjoittajat ovat historian, kirjallisuuden, venäjän kielen ja kulttuurin sekä taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1480/

Visa mera
Markku Lehtimäki tarkastelee kirjassaan kertomuksen retoriikkaa Sofi Oksasen romaanituotannossa. Analyysin kohteena ovat kaikki Oksasen tähän mennessä ilmestyneet romaanit: Stalinin lehmät, Baby Jane, Puhdistus, Kun kyyhkyset katosivat, Norma ja Koirapuisto.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/skst.1482/

Visa mera
Sari Kivistö ja Sami Pihlström pohtivat teoksessaan kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia. Kirjan ensimmäisessä osassa painottuvat historialliset näkökulmat kulttuuriseen toiseuteen ja sivistyksen syntyyn. Toisessa osassa keskitytään yksilöllisempiin aiheisiin, kuten suhtautumiseen toisen ihmisen kärsimykseen ja kuolevaisuuteen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.272/

Visa mera
Tietokannassa on tiedot suomalaisen (suomen- ja saamenkielisen sekä suomenruotsalaisen) kaunokirjallisuuden, kansanrunouden, lastenkirjallisuuden ja yleisen tietokirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Käännöksiä voidaan hakea tekijän suku- tai etunimen, alkuteoksen, kääntäjän, käännöksen kielen, teoksen genren tai julkaisuvuoden mukaan.
Webbplatsens språk: 
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/

Visa mera
Kaanon ja marginaali paneutuu kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin. Tarkastelun kohteena ovat julkisessa keskustelussa, kulttuurin kentillä ja tutkimuksessa väheksytyt ja varjoon jätetyt aineistot ja tekijät. Teoksen kirjoittajat ovat folkloristeja, kirjallisuudentutkijoita, historioitsijoita ja musiikintutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/ksvk.101/

Visa mera
Monitieteinen teos kuvaa potilaiden, sukulaisten, henkilökunnan ja heidän lastensa muistoja ja kokemuksia mielisairaaloista. 1930-luvulta 2010-luvulle ulottuvat muistot on kerätty SKS:n toimesta vuosina 2014-2015. Teoksen toimittajat ovat historian, taiteellisen tutkimuksen, kulttuurisen mielenterveyden ja taiteen tutkijoita.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1483/

Visa mera
Tiina Mahlamäen ja Minna Oppaan toimittamassa kirjassa tarkastellaan uushenkisyyttä käsitteenä, ilmiönä ja tutkimuskohteena. Kirjassa pohditaan ilmiön monimuotoisuutta erityisesti 2000-luvun Suomessa ja esitellään tapoja, joilla uushenkisyys näkyy esimerkiksi taiteessa, populaarikulttuurissa ja terveys- ja hyvinvointialalla.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.275/

Visa mera
Kirjassa esitellään humanistisessa kulttuurien tutkimuksessa yleisesti käytössä olevia työvälineitä ja tiedon tuottamisen tapoja sekä käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.274/

Visa mera
Löytöpaikkansa mukaan nimetty Codex Aitolahti on 1640-luvulla laadittu suomenkielinen käännös ns. kuningas Kristofferin laista vuodelta 1442. Maanlaki koostuu 14 kaaresta, joita ovat mm. Kuninkaankaari, Naimiskaari, Perintökaari, Maakaari, Kauppakaari ja Rauhavalan kaari. Suomenkielisen lakikirjan lisäksi koodeksi sisältää ruotsinkielisiä kirjeitä, määräyksiä ja ohjeita.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/codex-aitolahti/index.html

Visa mera
Aleksis Kiven Karkureiden kriittinen editio tarjoaa näytelmätekstin ja sen kommentaarien ohella tietoa näytelmän dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Editiossa valaistaan näytelmän teatteri- ja julkaisuhistoriaa ja taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa. Kriittinen editio on julkaistu aiemmin painettuna kirjana ja e-kirjana.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/karkurit/index.html

Visa mera
Täällä voi tutustua kirkonmies Martinus Olavin 1580-luvulla laatimaan käännökseen kuningas Kristofferin maaseutuväestöä koskeneesta maanlaista. SKS:n arkistossa säilytettävä käsikirjoitus on nimetty lahjoittajansa J. J. Nordströmin mukaan.
Webbplatsens språk: 
https://editiot.finlit.fi/exist/apps/martti/index.html

Visa mera

Sidor